Tulevakaan hallitus ei välttämättä lähde viemään läpi avioliittolain muutosta, joka voisi murentaa monen kansalaisen tärkeänä pitämän kirkkohäiden perinteen.
Pitkälle maallistuneessa Suomessa kirkollisilla perinteillä on yhä merkitystä. Näin on pääteltävä keskustelusta, joka on noussut aikeesta muuttaa nykyinen avioliittolaki sukupuolineutraaliksi. Muutoksen jälkeen Suomessa vihittäisiin avioliittoon myös mies- ja naispareja. Selvitys lainmuutosta varten alkaa oikeusministeriössä tulevana syksynä. Ajatuksen vastustajiksi ovat selvästi ilmoittautuneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Keskustassa tilanne on erikoinen: lainmuutos ei ole puolueen tavoitteissa, mutta puheenjohtaja Mari Kiviniemi on antanut muutokselle tukensa.
Sukupuolineutraaliuden tukijoiden joukossa on ainakin tuoreen puoluekokouspäätöksensä perusteella kokoomus sekä SDP, vasemmistoliitto ja RKP.
Tätä nykyä homo- ja lesboparit voivat Suomessa rekisteröidä parisuhteensa, ja heillä on oikeus perheen sisäiseen adoptioon eli puolison biologisen lapsen adoptointiin. Sukupuolineutraali avioliitolaki antaisi homo- ja lesbopareille samat adoptio-oikeudet kuin nyt on heteropareilla.
Vaikka kolmesta suuresta puolueesta kaksi on ilmoittanut tukevansa lainmuutosta, kirkossa kuulutettu se ei ole. Optimistisimmissa arvioissahan uudistuksesta tulisi maininta seuraavaan hallitusohjelmaan, ja uusi laki olisi voimassa vuonna 2012.
Jos ensinnäkin keskusta tulee hallitukseen keväästä 2011 lähtien, puolue ja sen kannattajat tuskin haluavat asiasta mainintaa hallitusohjelmaan. Sen ulkopuolelta lainmuutosta ei viedä eteenpäin.
Jos hallitukseen rungon muodostavat kokoomus ja SDP, asian eteneminen ei ole varmaa silloinkaan. Puoluekokouspäätöksestä huolimatta kokoomuksen kannattajakunnan näkemykset ovat asiassa hajallaan. Puolueessa on edelleen niin sanottujen perinteisten arvojen puolustajia, jotka voisivat siirtää äänensä kristillisdemokraateille, keskustalle tai perussuomalaisille, jos puolue liian hanakasti ajaa lain muutosta.
Kokoomus tuskin ottaa tällaista riskiä tilanteessa, jossa kolme puoluetta kamppailee melko tasaväkisesti pääministeripuolueen asemasta ja hallitukseen pääsystä. Kokoomuksen näkyvä vaikuttaja Ben Zyskowicz ennakoikin jo Itä-Savo -lehdessä, ettei puolueen eduskuntaryhmä vaalien jälkeenkään kannata lainmuutosta.
Jupakan kiinnostava piirre on se, että se kertoo, kuinka kirkon perinteellä on yhteiskunnassa edelleen vahva merkitys. Keskusteluhan nousi uusille kierroksille viime viikolla, kun piispa Eero Huovinen esitti näkemyksen, jonka mukaan lain muutos voisi pakottaa kirkon luopumaan vihkimisoikeudestaan. Näin siksi, että kirkko pitää avioliittoa "luonnonoikeudellisen ihmiskäsityksen ja luterilaisen uskon mukaan" miehen ja naisen välisenä instituutiona.
Sekä kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen että keskustan Mari Kiviniemen puheenvuoroihin on viime päivinä tullut entistä varovaisempi sävy. Kumpikin varmaan harkitsee tarkkaan, haluaako jäädä historiaan pääministerinä, jonka hallitus romutti monien kansalaisten arvostaman kirkkohäiden perinteen.