Suomi elää parhaillaan mullistusten kautta, joka muuttaa ratkaisevasti myös ammattirakenteita. Ammatteja ja työtehtäviä katoaa, mutta uusia tehtäviä ja nimikkeitä syntyy tilalle.
Elinkeinorakenteen nopea muutos ei ole länsimaisissa markkinatalouksissa millään tavalla poikkeuksellista. Uusi työ on aina syrjäyttänyt entisen. 50 vuoden takaisissa ammateissa työskentelee esimerkiksi Suomessa enää vähemmistö työssäkäyvistä.
Ammattien murrosta voi kuvata luovaksi tuhoksi, joka haastaa koko yhteiskunnan.
Synkkien talousuutisten varjossa ei uskoisi, että uudenlaista työtä on yhä enemmän tarjolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta on laskenut (HS 2.9.), että Suomeen syntyy tänä vuonna 160 000 uutta työpaikkaa. Malirannan tutkimusten mukaan talouslama ei näytä juurikaan hidastaneen uusien työpaikkojen syntymistä.
Uuden työn vastapainona vanhat tehtävät hiipuvat ja lopulta häviävät. Etla on kesällä julkaistussa Ammattirakenteet murtuvat -tutkimuksessaan tunnistanut voimakkaimmin supistuviksi ammattiryhmiksi lähinnä raskaan teollisuuden töitä.
Etlan mukaan muun muassa toimistotyöntekijät, konepaja- ja valimotyöntekijät, puun- ja paperinjalostuksen prosessityöntekijät sekä tekstiilityöntekijät ovat katoamassa ammattien kartalta.
Kotimaisista yrityksistä häviää arviolta 200 000 työpaikkaa kuluvana vuonna. Etlan uusien työpaikkojen laskelmiin yhdistettynä vajaus on 40 000.
Rakennemuutos tuntuu voimakkaasti paikallisesti, usein savupiipputeollisuuden alueilla.
Menetykset kauhistuttavat, kun ne mylläävät kokonaisia teollisuuspaikkakuntia, mutta uusissa töissä on kasvun siemen sisäänrakennettuna. Vanhojen ammattien häviäminen ei ole Suomelle uhka vaan mahdollisuus.
Tilastokeskuksen mukaan työvoiman kysyntä on kasvanut eniten terveys- ja hoivapalvelujen piiriin kuuluvissa ammateissa.
Huhti-kesäkuussa terveysalan yrityksissä työskenteli miltei kahdeksan prosenttia enemmän työvoimaa kuin samana aikana edellisvuonna.
Kaivostoiminnassa, rakennusalalla ja erilaisissa hallintopalveluissa työpaikkojen määrä on lisääntynyt myös.
Ilahduttavinta on, että pinnan alla muhivat uusimman teknologian ja tulevaisuuden innovaatioiden suomat potentiaaliset työpaikat ja uudet työnkuvat.
Uusia töitä versoo useimmiten kasvua hakeviin pienyrityksiin. Työvoimatilastojen mukaan avoimia työpaikkoja on eniten alle kymmenen hengen yrityksissä.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan innovatiivisista kasvuyrityksistä alkaa löytyä yhä enemmän työpaikkoja.
Kahdeksan prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua lamasta huolimatta. Se on hienoa.