Oulu joutuu etsimään lähivuosina säästöjä suurista toiminnallisista kokonaisuuksista yksittäisten menokohteiden sijasta.
Kaupunki korottaa esimerkiksi kiinteistöveroja ja terveyspalvelumaksuja, mutta pitemmän ajan kustannussäästöjä aiotaan hakea rakenteellisten muutosten avulla.
Rakenteiden muokkaaminen virtaviivaisemmiksi on sieltä täältä säästämistä parempi tapa sopeutua hitaasti elpyvään talouskasvuun.
Tehostaminen kohdistuu kaupunginjohtaja Matti Pennasen julkistaman ensi vuoden talousarvioesityksen perusteella kahteen suurimpaan hallintoon, hyvinvointipalveluihin sekä sivistys- ja kulttuuripalveluihin.
Kumpaankin hallinnonalaan kajoaminen rakenteellisten säästöjen nimissä vaatii laajoja uudelleenjärjestelyjä. Se tekee kipeää ja nostattaa vastalauseita.
Sivistyspuolen säästöistä on odotettavissa kovaa poliittista keskustelua, sillä Pennanen esittää muun muassa massiivista kouluverkkoremonttia.
Pennanen on nimennyt hankkeensa kampuslukiomalliksi, jossa Oulun lukioverkkoa tiivistetään huomattavasti.
Kampuslukio siirtäisi viisi kaupungin reuna-alueiden lukiota keskustaan. Keskelle Oulua muodostuisi kuusi noin 600–800 oppilaan suurlukiota, jotka aloittaisivat vuonna 2017.
Haukiputaan, Kiimingin, Laanilan, Oulunsalon ja Pateniemen lukioiden toiminta loppuisi ja vapautuvat koulutilat tulisivat peruskoulujen käyttöön.
Peruskouluikäisten määrä kasvaa Oulussa 2 000 oppilaalla viiden vuoden kuluessa.
Lasten ja nuorten suuren määrän ansiosta Oulun ikärakenne on terveempi kuin monessa muussa kaupungissa, mutta se tuo myös kuluja hyvinvointipalveluihin ja sivistyspuolelle. Kaupungin laskelmien mukaan kouluikäisten lisäys tarkoittaa noin viiden uuden lähikoulun rakentamista eri puolille Oulua.
Kampusmallilla kaupungin ei tarvitsisi investoida uusiin kouluihin. Lukiotilat käyttöön ottamalla Oulu voisi taata alakouluikäisille oman lähikoulun ja välttyä 3–5 peruskoulun rakentamiselta.
Säästö olisi uudisrakennuskustannuksissa karkeasti arvioiden noin 30–55 miljoonan euron luokkaa. Lisäksi kouluverkon tiivistyminen toisi kustannussäästöjä tilankäyttömenoihin.
Kuuden kampuslukion malli on niin merkittävä koulutuspoliittinen ratkaisu, että kaikki vaikutukset on syytä tutkia tarkoin ennakolta.
Oulu on koko historiansa ajan tunnettu korkeatasoisena koulukaupunkina, joten lukio-opetuksen laadun ei saa muutoksessa tipahtaa. Kauempaa tulevien opiskelijoiden koulupäivien venyminen pitkiksi täytyy estää sujuvalla, täsmällisesti ajoitetulla julkisella liikenteellä.
Tiiviimpää lukioverkkoa ei ole myöskään syytä tutkimatta teilata. Suurlukiot voivat tarjota pienempiä monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet ja aineyhdistelmät. 600–800 oppilaan lukio voi olla antoisa oppimisyhteisö.