Yhdysvaltain demokraattisen puolueen puoluekokouksen ja Hillary Clintonin valinnan presidenttiehdokkaaksi ennakoitiin käyvän sutjakasti. Yksimielisen kokouksen piti olla kutakuinkin läpihuutojuttu, jossa ensimmäisen kerran Yhdysvaltain historiassa nainen kruunataan presidenttiehdokkaaksi.
Toisin kävi. Jos miljardööripohatta Donald Trump valittiin republikaanien presidenttiehdokkaaksi viime viikolla skandaalinkäryisesti, demokraattien puoluekokous Philadelphiassa ei juuri poikkea siitä ainakaan edukseen.
Puoluekokouksen alla paljastussivusto WikiLeaks julkaisi lähes 20 000 demokraattipuolueen sisäistä sähköpostiviestiä. Niistä käy ilmi, että puoluekoneisto, jonka odotetaan suhtautuvan puolueen ehdokkaisiin tasapuolisesti, teki töitä Clintonin hyväksi ja hänen haastajaansa, senaattori Bernie Sandersia vastaan.
Paljastukset raivostuttivat Sandersin kiivaimpia kannattajia. Heille tuskin riittää, että puolueen puheenjohtaja Debbie Wasserman Schultz sai lähtöpassit ja että vaaliohjelmaan on otettu Sandersin kampanjateemoja.
Clintonin ehdokkuuden vahvistamiseen kohu ei tietenkään vaikuta. Se kuitenkin vaikeuttaa puoluerivien yhdistymistä Clintonin taakse, mikä ei olisi muutenkaan helppoa. Paljastukset ovat taivaanlahja Trumpin kampanjalle.
Demokraatit syyttivät Venäjän tiedustelupalvelun lukuun työskenteleviä hakkereita tunkeutumisesta demokraattipuolueen tietojärjestelmään ja tietojen luovuttamisesta WikiLeaksille. Venäjä pitää syytöksiä tuulesta temmattuina, samaten kuin Trumpin kampanja.
Syytöksille antaa painoarvoa se, että The Washington Post -sanomalehti kertoi jo kesäkuussa Venäjän hakkereiden tunkeutumisesta paitsi demokraattipuolueen myös molempien ehdokkaiden ja joiden republikaanien puolue-elinten tietojärjestelmiin.
Lehden mukaan tietomurroissa ei viety kampanjarahoitusta tai lahjoittajia koskevia tietoja, ei myöskään henkilötietoja. Tämä viittaa perinteiseen vakoiluun tavanomaisen rikollisuuden asemesta.
Trumpilla on ollut bisnesvirityksiä Venäjällä eikä hän ole salaillut Venäjän presidenttiin Vladimir Putinia kohtaan tuntemaansa sielunveljeyttä. Trump ei ole suostunut julkistamaan veroilmoituksiaan, joista hänen talouskytkynsä paljastuisivat.
Trumpin kampanjan takapiru Paul Manafort toimi jokin vuosi sitten Ukrainassa Kremlin suosikin, syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytshin kampanjastrategina. Samaten Manafort on tehnyt töitä venäläisille oligarkeille.
Myrskyisästi alkanut kokous voi tasoittua kun ääneen oli ensiksi keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa määrä päästä entinen presidentti Bill Clinton ja myöhemmin istuva presidentti Barack Obama.
Avainasemaan nousee rouva Clintonin oma puhe. Se ratkaisee paljon, pystyykö hän sytyttämään puolueväen ja poistamaan amerikkalaisten häntä kohtaan syvälle iskostunutta vastenmielisyyttä.