Oulu Wagner on sellainen sika, joka ei kauheasti korkeakulttuurista perusta.
Vaiko sittenkin?
Yhdessä Juba Tuomolan stripissä Wagner hioo kirjallisia kykyjään naputtelemalla romaanin Samppanja-Saaran kosteat vaiheet. Sian mukaan teoksessa juodaan paljon skumppaa.
Wagner on myös koettanut ottaa akustisella kitaralla akordeja, mutta nakkisormet sylttäsivät.
Kerran Viivi yllättää Wagnerin lukemasta romskua sivistyssanaston avulla. Voi miten lutusta!
Jos lukee sarjakuvaa niin, että kuvittelee tekijän ajattelevan asioista samoin kuin se sika siinä, niin voisi kuvitella, että Juba Tuomolaa on pitänyt kovasti ylipuhua ennen kuin hän käsikirjoitti Viivin ja Wagnerin teatterille. Kantaesitys oli Turun kaupunginteatterissa syksyllä 2002.
"Tunnustin silloin, etten ole mikään teatteri-ihminen. Mutta tässä vuosien varrella olen joutunut tutustumaan siihen. Mulla on hyvin kapea tuntemus teatterista parin oman näytelmän lisäksi. En käy kauhean usein teatterissa", Tuomola tunnustaa.
"En edes muista, koska olisin viimeksi ollut vapaaehtoisesti muita kuin omia näytelmiäni katsomassa. Ne muutamat kerrat, kun olen ollut, olen pettynyt."
Kulttuurihöpsötykset: Njet, njet
Wagnerkin täytyy huijata tai maanitella teatteriin.
"Se on tommonen junttisika ja tykkää olla sohvalla. Se ei niin kauheasti välitä kulttuurihöpsötyksistä. Kulttuuri on enemmän Viivin puolta. Se antaa sarjaan hauskaa kontrastia", Juba Tuomola puolustaa.
"Ristiriidastahan usein syntyy paras komiikka. Humoristisessa sarjakuvassa ja miksei myös elokuvassakin on ollut pitkään vastaavia pariskuntia - Vihtorista ja Klaarasta lähtien."
Omaan napaansa tuijottava Sika ja sovinnainen naishenkilö päätyivät teatterin lavalle tilauksesta.
"Turun kaupunginteatterin silloinen johtaja Ilpo Tuomarila pyysi minut lounaalle ja esitti idean. Ensin ajattelin, etten osaa kirjoittaa näytelmiä. Mutta sitten huomasin, että sarjakuvassa ja näytelmässä on paljon samaa, koska ne perustuvat dialogille. Ainakin mun näytelmät."
Näytelmässä Viivi ja Wagner on paljon stripeistäkin otettuja juttuja. Kakkososa Viivi ja Wagner Teneriffalla on Tuomolan mukaan itsenäisempi tarina.
Sarjakuvantekijä
tottuu karsimaan
Sarjakuva ei solahda siitä vaan näyttämölle, koska stripit ovat lyhyitä. Käsikirjoittajan täytyy rakentaa lisää draamallisia jännitteitä ja pidentää kaaria, ettei näyttämötoiminta mene ihan saparolle.
"Suurin ongelma oli se, etten ollut tottunut tuottamaan tekstiä niin paljon. Tuomarila sanoi, että kirjoita vähän lisää", Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna 2000 palkittu sarjakuvataiteilija pähkäilee.
"Matksun tuottaminen oli mulle vierasta. Olen tottunut kirjoittamaan hyvin lyhyesti ja karsimaan. Näytelmässä on tilaa niin paljon enemmän käytössä kuin sarjakuvassa."
Juba on nähnyt Turun ja Helsingin kaupunginteattereiden Viivit ja Wagnerit sekä viime kesänä Linnateatterin version Naantalissa.
Oulun ensi-iltaan Juba ei ole tulossa.
"Mulla on yksi kaveri, jonka kanssa meidän piti tulla. Mutta ei saatu oikein aikatauluja sopimaan. Sitten lähestyy Helsingin kirjamessut ja Helsingin kaupunginteatterin ensi-ilta, jonne mun täytyy mennä."
Sikaa oli enää
vain se kärsä
Viivi ja Wagner istuvat Juba Tuomolan omasta mielestä näyttämölle hyvin.
"Esityksen ei tarvitse olla uskollinen sarjakuvalle. Siinä on ne hahmot ja sarjakuvamaailmasta otettuja asioita. Olen antanut vapaat kädet tekijöille. Mun tekstikin muuttuu aina tehdessä."
Eikö sarjakuvassasi ole mitään pyhää? Et komentele teatterin tekijöitä, että Sian pitää olla sitten sellainen tai tällainen.
"Helsingissä ja muuallakin hahmot ovat olleet aika lähellä esikuvia. Varsinkin Viivi (Sari Siikander) on ollut hyvinkin yksi yhteen sarjiksen visuaalisen ilmeen kanssa."
"Mutta esimerkiksi Turussa Sian vaatteet oli ihan erilaiset. Sillä ei ollut mustia housuja ja päällä oli ruudullinen t-paita. Sikaa siinä oli oikeastaan enää vaan se kärsä. Sitä mä alussa vähän vierastin. Sanoin, että sillä voisi kyllä olla ne mustat housut."
Helsingissä Sialla (Risto Kaskilahti) on mustat shortsit.
"Helsingin kaupunginteatterissa Siasta on tehty elämää suurempi hahmo. Sillä on aika paljon fylliä housuissa", Juba Tuomola vertaa.
"Kyllä näytelmä Turussakin toimi. Siihen tottui sitten, että toi on se Wagner. Teatteri on kuitenkin niin eri, kun siinä on elävä näyttelijä. Se on niin kaukana sarjakuvasta. En alun perinkään ajatellut, että teatteriesityksestä tulisi sarjakuvan kopio. Sarjis on siellä taustalla."
Juba Tuomolan käsikirjoittama komedia Viivi ja Wagner saa ensi-iltansa Oulun Työväen Näyttämöllä 16.10. kello 19.
Kakkososa Viivi ja Wagner Teneriffalla kantaesitetään Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa 22.10. kello 19.