Kreikalta on vaadittu kovia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi sen jälkeen kun valtion konkurssitila valkeni vuonna 2009 hallinnon asiakirjaväärennösten paljastuttua.
Kreikan poliittiset päättäjät leikkivät pitkään kissa ja hiiri -leikkiä EU-maiden johtajien kanssa ennen kuin ottivat lusikan käteensä ja alkoivat toden teolla panna taloutta kuntoon. Talouden matokuuri oli ehdoton edellytys sille, että EU-maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lähtivät rahoittamaan Kreikan pelastusohjelmaa.
Kansan kurjistamista vastustaneiden populististen tunnusten saattelemana valtaan noussut vasemmistolainen pääministeri Aléxis Tsípras on joutunut syömään vaalilupauksensa, minkä takia hänen johtamansa puolue hajosi.
Aluksi Tsípras yritti lypsää etuisuuksia tekemättä mitään, mutta ajautui nurkkaan. Nyt Tsíprasin ansioksi on sanottava, että talouden suunta on saatu kääntymään. Kreikka ei velkaannu enää lisää, ja ensi vuoden kasvuksikin ennustetaan peräti 2,7 prosenttia. Suomessa jäätäneen alle prosentin.
Kansalaisia kurjistuspolitiikka ei luonnollisestikaan miellytä. Siitä saatiin näyttöä viime viikonloppuna, kun parlamentti päätti uusista menoleikkauksista eli verojen kiristyksistä, sosiaalimaksujen korotuksista ja suurimpien eläkkeiden alentamisista. Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään päätöksiä vastaan.
Jos hallitus jatkaa tiukkaa linjaansa, kansan vastustus lisääntyy. Kreikka on kuitenkin siinä tilanteessa, että on vallassa mikä ryhmittymä tahansa, vaihtoehdot ovat vähissä. Velat on kyettävä hoitamaan tavalla tai toisella.
Kreikka on tehnyt jotakuinkin sen, mitä kansainväliset rahoittajat ovat edellyttäneet siltä tukiohjelman jatkon turvaamiseksi. Velka on kuitenkin niin massiivinen, ettei tämä riitä vetämään Kreikkaa kuiville.
IMF onkin pääjohtajansa Christine Lagarden suulla ilmoittanut rahaston vetäytyvän velkaohjelmasta, ellei Kreikan taakkaa helpoteta. Tämä edellyttää epärealistisesta budjettiylijäämästä luopumista sekä velkahelpotuksia.
Muutamissa euromaissa IMF:n linja saa vastakaikua. Yhä useampi asiantuntija varoittaa tukahduttamasta talouden orastavaa kasvua liian kovilla säästövaatimuksilla.
Euromaat ovat kuitenkin jakautuneet kahteen leiriin. Suomi kuuluu niihin, jotka ovat asettuneet Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen kanssa samalle, velkahelpotuksia vastustavalle linjalle.
Kreikan talouskriisin alusta saakka on poliittisen retoriikan takana tiedetty, että Kreikan on vaikea selviytyä velkataakastaan ilman sen leikkaamista. EU-maiden sisäpoliittisista syistä taakkaa ei ole haluttu lähteä keventämään. Laina-aikoja on kuitenkin pidennetty ja lisäksi lainakorot matelevat alhaalla.
Samoja lääkkeitä tarjotaan nytkin. Ne pidentävät Kreikan hengähdystaukoa, mutta eivät ole ratkaisu valtaisaan velkataakkaan. Nyt kun Kreikan taloudessa on vihdoinkin toivoa paremmasta, kasvua ei kannattaisi tappaa heti alkuunsa.