Tukholma Tukholman Kuninkaallisen Karoliinisen historian instituutin dosentti Sture Plan kertoo, että epäselvyys Oulun kaupungin perustamisessa ei ole ainutlaatuista. Tämä johtuu Ruotsissa 1600-luvulla käytetystä pakkoranskasta, josta myöhemmin haluttiin nopeasti eroon.
Ranskassa nuoruutensa viettänyt kuningas Kustaa II Adolf astui valtaistuimelle 1611. Tällöin hän määräsi, että kuningaskunnan lait ja asetukset oli kirjoitettava moitteettomalla ranskalla, jota hän piti maailmankielenä. Tutkijoiden mukaan kuningas puhui huonoa ruotsia.
Suomeen perustettiin runsaasti kaupunkeja Kustaa II:n aikana 1600-luvun alussa. Kuningas sai Suomen puolella lempinimen kaupunki-Kustaa. Hän perusti Oulun lisäksi muun muassa Vaasan, Kajaanin ja Kemijärven, jonka alkuperäinen nimi on Lac de Gustav.
Kaupunkien perustamiskirjat kirjoitettiin ranskaksi. Kun ranska hävisi hallinnosta lähes yhdessä yössä Kustaa II:n kaaduttua 30-vuotisessa sodassa, kaikki sen ajan tärkeät asiakirjat siirrettiin syrjään.
"Minun päätehtäväni instituutissa on kaivaa nämä dokumentit esille. Niitä ei ole kovin paljon, mutta ne on sijoiteltu mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Oulun asiakirjat löytyivät suuren arkun pohjalevyn alta", Plan kertoo.
Plan sanoo, että asiakirjan mukaan Oulu on perustettu aivan väärään kohtaan Suomessa. Kustaa halusi perustaa Uleån satamakaupungin Kemijoen suulle. Moni virkamies ei Suomen puolella osannut ranskaa eikä näin ollen ymmärtänyt Oulun perustamiskirjan maantieteellistä osuutta. Kaupunki tuli lukihäiriön vuoksi pystytettyä runsas 100 kilometriä etelämmäs, Oulujoen suulle.
"Kustaa II Adolf huomasi virheen ja hän määräsi sen heti korjattavaksi. Syntyi Kemin kaupunki", Plan huomauttaa.