On hyökkääjiä, joille ei voi kuvitella kuin yhden pelipaikan, koska he eivät osaa tehdä kahta asiaa kerrallaan. Olet joko keskus- tai laitahyökkääjä. Piste.
Mika Pyörälä kuuluu niiden harvojen hyökkääjien joukkoon, joille näiden kahden pelipaikan hallitseminen on luontevaa. Torstain iltapäiväottelussa Sveitsiä vastaan Pyörälä nähdään tällä kertaa keskushyökkääjän vaativalla postilla.
"Molemmat pelipaikat luonnistuvat, mutta pääasia, että saa pelata. Näistä kahdesta laitahyökkääjän paikka on tällä hetkellä tutumpi, mutta pärjään kyllä sentterinäkin, pelasinhan kauden aikana pari kuukautta keskellä", ensimmäisiä aikuisten arvokisoja pelaava Pyörälä kertoo.
Toisen epäonni on toisen onni - tai päinvastoin. Pyörälä saa peliaikaa, kun seurakaveri Jari Viuhkola potee reisivamma. Laidoilleen nelosketjuun Pyörälä saa Frölundan Sean Bergenheimin ja Tomi Kallion.
"Ovat aikamoisia vauhtikoneita. Ja sekin on hyvä, että he tuntevat toisensa jo seurajoukkueesta", Pyörälä luonnehtii.
Pyörälä pelasi kaikki juniorivuodet ja ensimmäisen liigakauden keskushyökkääjänä. Toisella liigakaudella hän sai siirron laitahyökkääjäksi. Päätöksen takana oli valmentaja Kari Heikkilä, joka näki Pyörälässä lahjakkuutta monipuolisuuteen.
Ensikertalainen
kyllä jaksaa
Nyt viisi vuotta myöhemmin Pyörälä on tekemässä läpimurtoa kansainvälisille areenoille. Kokemus Moskovan kisailmapiiristä on ollut myönteinen.
"Todella monet kisat olen katsonut televisiosta. On mukava päästä nyt itse paikan päälle, ja kyllä tämä oikeastaan on juuri sellaista, kuin etukäteen vähän ajattelinkin", kertoo Pyörälä, joka jakaa hotellihuoneen Sean Bergenheimin kanssa.
Kevät 2007 on ensimmäinen, jolloin Pyörälä "joutuu" pelaamaan jääkiekkoa tosissaan myös toukokuussa.
"Ei tämä ensikertalaiselle raskasta ole, vaikka aikaa täytyy tappaa kävelyretkillä, playstationia pelaten tai DVD:tä katsellen. Jos takana olisi kymmenet MM-kisat, voisi tuntua raskaammalta", Pyörälä mietiskelee.
Ensimmäisessä kolmessa ottelussa Pyörälä mahtui kokoonpanoon kiikun kaakun. Ukraina-ottelussa hän joutui kesken kaiken vilttiin, Tanska-ottelussa voiton vei flunssa ja Venäjä-kamppailun hän aloitti 13:ntenä hyökkääjänä, mutta pääsi ottelun lopussa mukaan.
Pistetili on vielä avaamatta. Laukauksia on tilastoitu yksi. Sen hän ampui Venäjä-ottelun kolmannessa erässä 3-4-tilanteessa suoraan maalivahti Vasili Koshechkinin syliin.
Westerlund
ylistää Viuhkolaa
Päävalmentaja Erkka Westerlund on tasainen ja rauhallinen mies, jonka puheeseen tulee suoranaista poltetta vain harvoin.
Nyt tulee.
Äänen volyymi on edelleen vähäinen, mutta sanat ovat painavia.
"Meillä on joukkueessa neljä sentteriä, joista kuka tahansa voisi olla ykkössentteri, mutta heitä kaikkia ei voisi peluuttaa nelossentterinä. Jallua (Jari Viuhkola) voi, koska hän jos kuka ymmärtää joukkuepelin tärkeyden ja sen,että näin me voimme olla joukkueena parempi. Hän on ottaa vastaan ihan minkä roolin tahansa", Westerlund suitsuttaa.
Viuhkolan nöyrää työntekoa ei kuitenkaan päästä ihastelemaan torstaina iltapäivällä, koska hänellä on reidessään vamma lähentäjälihaksessa. Kysymys ei kuitenkaan ole mistään vakavammasta, koska leijonien - ja Kärppien - lääkäri Harri Hakkarainen arvioi, että Viuhkola olisi pelikunnossa jo viikonloppuna.
Kärppien kolmas MM-kisapelaaja Jukka-Pekka Laamanen on päässyt tiristämään hikeä tähän mennessä vain harjoituksissa.
"Hänen passinsa leimataan sitten, kun meillä on todellinen tarve. Nyt ei vielä ole, ja myös NHL:n suunnasta voi tulla vielä vahvistuksia. Vaihtoehtoja ovat Sami Salo (Vancouver), Teppo Numminen (Buffalo) ja Toni Lydman (Buffalo)", Westerlund valottaa.
Siis myös Numminen?
"Kyllä näin on."