Sitä mukaa kuin Euroopan velkakriisi syvenee ja pahenee myös talouden asiantuntijoiden piiristä esitetään taajaan arvioita, joiden mukaan euro on pian mennyttä. Yksi äänekkäimmistä on ollut Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist. Hän sanoi vuodenvaihteessa, että euroalue hajoaa "80 prosentin todennäköisyydellä" parin vuoden kuluessa.
Euron hajoamisen laukaisee hänen arvionsa mukaan Kreikka, joka ei kykene selviytymään veloistaan. Auttajilla ei kohta ole enää poliittista tahtoa eikä oikein miljardejakaan Kreikan tai muiden ongelmavaltioiden päästämiseksi pälkähästä.
Pää on kuitenkin pidettävä kylmänä. Ainakaan ei pidä hymistä lapsellista vahingoniloa, jota euron odotettu sortuminen aiheuttaa. Ei edes niissä piireissä, joissa EU-jäsenyyden hyväksyminen ottaa edelleen koville. Yhteisvaluutasta luopuminen ei nimittäin ole aivan yksinkertaista. Se pitäisi suunnitella tarkasti ja toteuttaa hyvässä järjestyksessä.
Jos eurosta luopuminen tapahtuisi talouskriisin kautta, syntyvän sekasorron aiheuttamia tappioita kansantalouksille on vaikea arvioida. Kun tälläkin tavalla veronmaksajat joutuvat ottamaan vastuuta muiden holtittomasta taloudenpidosta, euron hallitsematon vetäisi koko maailman uuteen lamaan.
Siksi on järkyttävää havaita, millä kepeydellä etenkin jotkut perussuomalaiset kansanedustajat puhuvat eurosta luopumisesta. Aivan kuin se voitaisiin toteuttaa sormia napsauttamalla.
Kyse on niin suuresta asiasta, ettei edes populistien pitäisi sillä leikitellä. Perussuomalaisten on muistettava, että myös heidän äänestäjissään on asuntovelallisia ja pienyrittäjiä, joita sekasorto rassaisi.