Suomalaiset ovat innokkaita rahapelaajia, joten ei ole ihme, että ongelmiakin ilmenee. Jokaisessa kaupassa ei tarvita rahapeliautomaattia.
Veikkauksen toiminnassa on markkinoinnin sijaan syytä vakavoitua pelihaittojen ehkäisemiseen.
Rahapeliyhtiöiden yhteiseen hyvään suunnatuista tuotoista merkittävä osa tulee ongelmapelaajien taskusta. Ongelmapelaaminen on outo asia niille, jotka satunnaisesti pyöräyttävät muutaman kierroksen hedelmäpeliä lähikaupan peliautomaatissa, jättävät kerran viikossa lottorivin ja ostavat samalla raaputusarvan. Kaukana ovat ne viattomuuden ajat, kun Esson baarissa pelattiin pajatsoa 20-pennisillä.
Kauppojen, kioskien ja huoltoasemien ovensuita koristavat peliautomaatit. Veikkauksen erilaisia viikko- ja päiväarvontoja voi ostaa kassalta samalla kun käy ruokaostoksilla. Rahapeleihin uponneille tosipelaajille tämä ei riitä. Veikkauksen nettisivuilla esitellään lukuisia arvonta- ja pelaamisvaihtoehtoja.
Sähköiset jakelukanavat lisäävät pelimahdollisuuksia. Kotimaisten rahapelien ohella netti on pullollaan vastuullisen valvonnan ulkopuolelle jääviä kansainvälisiä rahapeli- ja uhkapelaamiseen yllyttäviä yrityksiä koukuttavine ilmaiskierroksineen. Samalla raja rahapelien ja ajanvietepelien välillä hämärtyy.
Suomalaiset ovat innokkaita rahapelaajia, joten ei ihme, että ongelmiakin ilmenee. Rahapelaamisen kasvaessa riskipelaajien määrä on kansainvälisestä kehityksestä poiketen lisääntynyt viime vuosina.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) on äskettäin valmistunut kaksi raporttia, joissa ehdotetaan muun muassa rahapeliautomaattien määrän rajoittamista, pelaajien pakollista tunnistautumista, pelaajan itse asettamia rajasummia ja erillistä pelihaittakeskusta.
Ehdotukset liittyvät arpajaislain muutokseen. Esimerkkiä voisi ottaa Norjasta, missä rahapeliautomaatit siirrettiin pois kauppojen eteisistä jo kymmenen vuotta sitten. Ja kas kummaa, ongelmapelaaminen väheni.
Veikkauksessa rajoitusehdotuksiin suhtaudutaan nihkeästi. Veikkauksen johto on kiistänyt, että ongelmien kasvu johtuisi kotimaisista peleistä. Monien järjestöjen toiminta on riippuvainen pelituotoista, joten sieltä suunnaltakaan ei kuulu arvostelua.
Veikkaus onkin ristiriitaisessa tilanteessa. Toisella kädellä se markkinoi pelaamista, hehkuttaa jättipotteja ja kehittää uusia pelejä, kun sen toisella kädellä on ehkäistävä pelaamisesta koituvia haittoja.
Ihmiset hakevat rahapeleistä jännitystä ja pikaratkaisuja taloudellisiin ongelmiin. Osalla pelaaminen riistäytyy käsistä. Rahapelaamisen ongelmat ovat todellisia, sillä suoraan tai välillisesti haitat koskettavat satojatuhansia suomalaisia.
Veikkauksen on syytä kuunnella palautetta herkällä korvalla, sillä THL:n selvitysten mukaan ongelmapelaajat pelasivat runsaan viidenneksen rahapeleihin käytetystä rahasta.
Onkin ironista, että yhteiseen hyvään ohjautuvista varoista merkittävä osa tulee ongelmapelaajien ja pienituloisimpien taskuista. Monopoliasemassa olevan Veikkauksen toiminnassa kannattaa ottaa asiantuntijapalaute tosissaan. Peliongelmat eivät poistu samassa tahdissa yhtiön pelaamiseen innostavan markkinoinnin kanssa.