Enää ei tarvitse passintarkastuksessa hikoilla sen vuoksi, että kasvot näyttävät kenties vain hiukan niiltä, jotka kuvaan on muinoin ikuistettu.
Sormenjälkitunnistukseen perustuvia passeja alettiin Suomessa myöntää viikon alusta. Jäljet otetaan tavallisimmin molemmista etusormista. Tunnistusmenetelmää kehutaan lähes aukottomaksi. Esimerkiksi varastetulla passilla matkustaminen on tulevaisuudessa käytännössä mahdotonta, sillä kaksia täysin samanlaisia sormenjälkiä ei ole vielä tavattu.
Uudistus on lähtökohdiltaan aivan oikea. Ihmiset liikkuvat rajojen yli enemmän kuin koskaan. Tunnistamisen on aina oltava paitsi luotettavaa myös nopeaa. Sormenjäljet ovat oivallinen apu.
Uudistuksen hankaluutena on, että se leviää nopeasti vain kehittyneisiin maihin. Muun muassa ihmiskaupan valvomiseen sormenjälkitunnistamisesta on apua vasta pitkän ajan kuluttua, ja juuri sen tyyppisen rikollisuuden ehkäisemisessä sormenjäljistä olisi valtava apu.
Ainakaan Oulun poliisitalolla sormenjälkien antaminen ei ole ensikommenttien perusteella tuottanut vastustusta. Vielä jokunen vuosi sitten Suomessakin esiintyi vastalauseita ja epäluuloja Yhdysvaltojen päätettyä kuvata jokainen maahan viisumilla saapuva matkustaja ja ottaa heiltä sormenjäljet.
Uudistuksen haavoittuvin kohta onkin juuri tietoturvallisuus. Voi vain kuvitella, mitä laajan sormenjälkirekisterin joutumisesta rikollisten haltuun seuraisi. Ainakin moni syytön ihminen saattaisi huomata rikospaikoilta löytyvän omat jälkensä. Hyödyt, joita tunnistaminen tavalliselle matkustajalle antaa, häviäisivät hetkessä.