Helsinki Irlantilainen kirjailija Samuel Beckett tunnetaan Suomessa lähinnä teattereiden suurena sanamiehenä.
Teatterihistorian modernismin klassikko Huomenna hän tulee (En attendant Godot 1952) sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa 1954 ja Leikin loppu (Fin de partie 1957) heti ilmestymisvuonnaan.
Koko kirjailijauransa ajan James Joycen manttelinperijä kirjoitti kuitenkin myös romaaneja, lyhytproosaa ja runoja.
Tänä vuonna, kun torstaina tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Samuel Beckettin (1906-89) syntymästä, suomalaisella yleisöllä on mahdollisuus tutustua myös toisenlaiseen Beckettiin omalla kielellämme.
Romaani Watt ilmestyi pyöreiden vuosien kunniaksi käännettynä kustantamo Basam Booksilta.
Syksyllä on luvassa jatkoa, runokokoelma, ja keväällä kuva täydentyy vielä romaanilla Malone dies. Se on keskimmäinen osa Beckettin trilogiasta, jonka voi katsoa olevan kirjailijan proosatuotannon päätyö.
- Näytelmän uudistaja Beckett osaa olla yllättävän monitahoinen. Hänen kielensä on mitä rikkainta ja huolitelluinta. Se on musiikkia joka tasolla, ylistää suomentaja Caj Westerberg, joka suomentaa kaikki kolme teosta.
Ahdistuksesta komiikkaa
Caj Westerberg luki Watt-romaanin vuosituhannen vaihteessa ruotsinnoksena. Hän julkaisi kirjasta suomennos-otteen Parnassossa ja tarjosi käännöstä eri kustantamoille, mutta niitä ei tuntunut heti kiinnostavan.
Westerberg pitää Beckettiä taidokkaimmillaan ahdistuksen kuvaajana.
- Beckettillä on hieno näkemys ihmisenä olemisen ehdoista, hän on periksiantamaton totuuden tavoittelija. Hän uskaltaa katsoa kauhistuttavimpiakin asioita suoraan silmiin.
Irlantilaissyntyinen, Pariisiin vuonna 1928 muuttanut Beckett oli ranskalaisten vastarintaliikkeen jäsen ja kirjoitti Wattin vuosina 1942-45 piileskellessään Etelä-Ranskassa saksalaismiehityksen aikana.
- Hänen kärsimyksentäyteiseen ihmiskäsitykseensä vaikuttivat epäilemättä toisen maailmansodan olot. Beckettillä oli paljon juutalaisia ystäviä, joiden kauhean kohtalon hän joutui myötäelämään, Westerberg kertoo.
Suomentaja arvostaa eritoten Beckettin tapaa kätkeä vaikeidenkin asioiden käsittelyyn komiikkaa.
- Se tekee kerronnasta vapauttavaa. Beckett sai vaikutteita muun muassa mykkäfilmien komiikasta: Charlie Chaplinista, Buster Keatonista, Ohukaisesta ja paksukaisesta.
Irlantilaisen palvelijan ja hänen isäntänsä absurdin tarinan kertova Watt on Beckettin tuotannosta poikkeava teos. Se on kirjailijan kolmas romaani ja viimeinen, jonka hän kirjoitti englanniksi. Wattin jälkeen Beckett ryhtyi kirjoittamaan yli kymmenen vuoden ajan pelkästään ranskaksi, jolloin kielestä tuli pelkistetympää.
Runot puolestaan muodostavat Beckettin kirjailijauran alun ja lopun. Ensimmäinen vuoden 1969 kirjallisuuden nobelistin julkaisema kirjoitus oli runo, samoin viimeinen vuodelta 1988.
Suomessa ei juuri juhlita
Prosaisti-Beckettiltä on käännetty 1960-luvun lopulla trilogian ensimmäinen osa Molloy (Otava). Westerberg ihmettelee, miksei trilogia ole taipunut suomeksi kokonaan jo paljon aikaisemmin.
- Näin Beckettin juhlavuonna en ole nähnyt ainoankaan teatterin ottaneen ohjelmistoonsa Beckettiä. Kovin vaitonaisia Suomessa ollaan. Keski-Euroopassa hänen proosatuotantonsa on huomattavan tunnetumpi, Westerberg arvioi.
Maailmalla Beckett sen sijaan on aiheuttanut valtavan tutkimuksen ja puheen vyöryn.
Kuten jo modernismin kärkinimeksi nousseen kirjoittajan 80-vuotissyntymäpäivänä, maailma Britanniasta Japaniin on jälleen kiireinen järjestäessään Beckettin kunniaksi erilaisia festivaaleja, symposiumeja ja kokoontumisia.
- On hienoa, jos kuva Beckettistä monipuolistuu meilläkin, Westerberg tuumaa.
KUVATEKSTIT:
1: Satavuotias irlantilaisnobelisti Samuel Beckett kirjoitti sekä englanniksi että ranskaksi ja myös käänsi omia tekstejään.
2: Useasti palkittu runoilija ja kääntäjä Caj Westerberg suomentaa parhaillaan Beckettin runoja.