"He eivät olleet poppareita, eikä edes rokkareita, vaan jotain ihan muuta", kuvailee muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä tänään julkaistavan kirjansa kohdetta.
Röyhkän bändihistoriikki Velvet Underground ja Lou Reed kertoo vuonna 1964 perustetun newyorkilaisbändin tarinan. Samalla kirja on myös Röyhkän omaelämänkerrallinen kasvukertomus.
Röyhkälle Velvet Underground ja bändin keulahahmo Lou Reed olivat kaikkein merkittävimmät innoittajat omaan taiteelliseen työhön.
"Velvet Undergroundin asenne poikkesi muista bändeistä. Heitä ei tuntunut kiinnostavan lainkaan myyvätkö levyt. Ajattelin, että en itsekään halua alkaa tehdä renkutuksia, jotka soivat vain vähän aikaa radiossa tai juke-
boxeissa", Röyhkä toteaa.
Pimeää puolta
Röyhkä kertoo, että Velvetissä häntä kiehtoi myös suurkaupunkimystiikka.
"Velvet Undergroundissa on aina ollut vahvasti esillä pimeä puoli, outo seksuaalisuus sekä huumeet, vaikka en itse huumeiden kanssa olekaan koskaan ollut missään tekemisissä."
Kirjassa palataan 1960-70-luvun Ouluun, jossa Röyhkä vietti nuoruutensa ja perusti ensimmäisen bändinsä.
"Meillä oli Oulussa kaveripiiri, joka yritti matkia Andy Warholin seurapiiriä, johon Velvet Underground kuului. Mukana oli paljon taiteellisia tyyppejä Narttu-yhtyeestä sekä Tilt Zeitung -pienlehden ympäriltä."
Pitkää piimää
Idea Velvet Underground -kirjaan tuli kustantajalta. Kirja kuuluu Liken Mahtava toteemi -sarjaan, jossa suomalaiset rock-muusikot kirjoittavat esikuvastaan ja samalla myös itsestään. Sarja jatkuu syksyllä kahdella uudella kirjalla.
Röyhkä halusi painottaa omassa kirjassaan Velvet Undergroundia ja jättää omaelämänkerrallisen osuuden mahdollisimman pieneksi.
Kirjoittaminen osoittautui työlääksi valtavan aineiston takia.
"Se oli yllättävän pitkäpiimäistä, koska jouduin lukemaan kaikki ne kirjat, joita minulla oli aiheesta. Myös kaikki levyt piti tietenkin kuunnella moneen kertaan uudestaan. Lisäksi luin netistä tekstejä ja katsoin YouTubesta videoita."
Itse Lou Reediä Röyhkä ei kuitenkaan haastatellut.
"Minulle annettiin kerran mahdollisuus haastatella häntä puhelimitse, mutta en uskaltanut. Lou Reed on minulle liian suuri ikoni."
On myös toinen syy. Reed tunnetaan erittäin pirullisesta luonteestaan.
"En halunnut lähteä haastattelemaan lukioenglannilla tyyppiä, joka on tunnettu ilkeydestään", nauraa Röyhkä.