Kuntien harteille on kasattu ainakin 535 lakisääteistä tehtävää. Niiden määrä on kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Yksistään viime vuonna uusia velvollisuuksia tuli kolmisenkymmentä.
Kuntien työmäärä yllätti jopa kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.), joka vastaanotti asiaa selvittäneen työryhmän raportin tällä viikolla.
Jos kuntien taakka yllätti kuntaministerin, vähintään yhtä hämmentävää on se, ettei hän, hänen käytössään oleva ministeriön virkamieskunta, hallitus ja eduskunta ole ymmärtäneet asiaintilaa ennen erityistä selvitystä.
Hyvä on, että asia tuli nyt selvitetyksi. Tiedolla on oleellinen merkitys mietittäessä kuntarakennetta ja siihen liittyen kuntien vastuita. Kunnat ovat jo vuosia tuskailleet sen kanssa, että valtiolta tulee koko ajan uusia velvoitteita, mutta ei rahaa hoitaa niitä. Kuntien tekemisen määrän jatkuva kasvattaminen selittää osaltaan sen, miksi kuntien talous on ajautunut taantumakierteeseen.
Osa kuntien tehtävistä on suuria kokonaisuuksia, mutta yhtä lailla lainsäädännöllä on asetettu pieniin yksityiskohtiin liittyviä velvoitteita. Kaiken tämän hoitaminen vaatii ihmistyötä, mikä osaltaan turvottaa hallintoa ja lisää menoja.
Kuntia edustava Kuntaliitto on vaatinut pysäyttämään kuntien vastuiden kasvattamisen. Vaatimus on erittäin perusteltu, ja se tulee ottaa todesta kuntauudistusta sorvattaessa.
Melko kauas on menty siitä, mitä pidetään kuntien perustehtävinä; niitähän ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus. On korkea aika ottaa pari askelta taaksepäin ja huolehtia siitä, että ainakin perustehtävät kyetään hoitamaan tulevaisuudessa.Ei ole ihme, että
kuntatalous vuotaa