Suomen presidentti Sauli Niinistön tiistainen vierailu Moskovassa noudatteli varsin tarkasti aiempia ja perin tuttuja askelmerkkejä. Mitään uutta tai yllättävää ei tullut esille Venäjän presidentti Vladimir Putinin suhtautumisessa Ukrainan kiristyneeseen tilanteeseen tai Natoon.
Ellei poikkeukselliseksi lasketa Putinin hieman tavallista jyrkempää suhtautumista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Putin ei malttanut olla esittämättä kielteistä näkemystään Suomen mahdollisesta jäsenyydestä sotilasliitto Natossa. Putin toivoo Suomen pysyvän liittoutumattomana. Hän käytti ilmaisua ”neutraali status”, joka tarkoittaa puolueettomuutta.
Putin ei halua muistaa, ettei Suomi ole EU-jäsenenä ollut puolueeton 20 vuoteen. Lisäksi Venäjänkin tunnustamien Etyjin periaatteiden mukaan jokainen valtio voi päättää turvallisuusratkaisunsa itsenäisesti.
Suomi tekee itse omista lähtökohdistaan kaikki turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa nyt ja tulevaisuudessa.
Putin esiintyi neuvottelujen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa aiempaa hillitymmin, mutta vieritti edelleen syyn Itä-Ukrainan aselevon ja Minskin sopimuksen rikkoutumisesta lähinnä lännen suuntaan.
Putin puhui lämpimästi Minskin rauhansopimuksen noudattamisen puolesta. Putinin mukaan sopimus on kummankin osapuolen kannalta oikeudenmukainen ja sitä noudattamalla kriisi laukeaisi.
Putin kertoi Venäjän pyrkineen vaikuttamaan Itä-Ukrainan separatistikapinallisten toimintaan lieventävästi, mutta arveli ennen kaikkea Ukrainan hallituksen jättävän noudattamatta sopimusta.
Putin ei halua vieläkään tunnustaa tosiasiaa, että Ukrainan alueella olevilla sotilaallisesti aktiivisilla venäläisjoukoilla olisi huomattava merkitys aseellisten yhteenottojen jatkumisessa.
Niinistö korosti aivan oikein, ettei Ukrainan kriisi ratkea, elleivät kaikki osapuolet sitoudu sopimuksen huolelliseen täytäntöönpanoon.
Mutta niin kauan kuin Venäjä kieltää sekaantuneensa sodankäyntiin ja estää jopa kaatuneista puhumisen kotimaassaan, ei Minskin sopimus toteudu käytännössä.
Venäjän nykypolitiikasta tuttua idän ja lännen vastakkainasettelun kaavaa noudatteli myös Putinin puheet siitä, kuinka Venäjä aikoo reagoida, jos joku uhkaa sen aluetta.
Putinin mukaan suurimman vaaran muodostaa Nato, joka on tunkeutumassa Venäjän rajoille.
Tilanne on toisin päin. Nato on joutunut vastaamaan venäläisten aloittamaan pullisteluun ja päättänyt sijoittaa sotilaskalustoa Baltian maihin turvatakuuksi.
Putin unohtaa venäläisten oman työntymisen rajojensa ulkopuolelle. Maa on laittomasti miehittänyt Krimin ja toimii sotilaallisesti Ukrainan alueella.
Putin näkee Venäjän mielellään uhrina, joka joutuu puolustautumaan vierasta voimaa, Natoa ja ”Ukrainan fasisteja” vastaan.
Lähinnä oman maansa kansalaisille suunnatussa uhossaan Putin huomautti, että Venäjä kohdistaa asevoimiaan niille alueille, joilta uhkan uskotaan tulevan, Nato-maista.
Pääkirjoitus