Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv.) arvioi, että Britannian johtamalla nopean toiminnan JEF-joukolla voidaan reagoida nopeasti niin sotilaallisiin kriiseihin kuin vaikkapa luonnonmullistuksiin.
Suomi ja Ruotsi vahvistivat tänään Tukholmassa liittyvänsä JEF-puolustusyhteistyöhön. JEFiin kuuluu nyt yhdeksän maata Euroopan länsi- ja pohjoispuolelta. Suomen ja Ruotsin lisäksi jäseniä ovat Nato-maat Alankomaat, Britannia, Latvia, Liettua, Norja, Tanska ja Viro.
- Ne ovat meille luonteva pohjoisten maiden viiteyhteisö, arvioi ministeri Niinistö medialle.
Niinistö kuitenkin painottaa, että Suomelle ei ole tarjolla minkäänlaisia turvatakuita yhteistyöstä.
- Kyseessä ei ole puolustusliitto, eikä JEF ole mikään mini-Nato.
Niinistö ei vielä halua arvioida, millä tavoin Suomi aikoo osallistua JEF-yhteistyöhön. Käytännössä suomalaisia sotilaita olisi kuitenkin mahdollista lähettää erilaisiin tehtäviin maailmalle.
- Sitä on vielä liian aikaista sanoa, millaista joukkokokoonpanoa tarjoamme Britannialle ja muille JEFiin kuuluville maille. Kyse on neuvotteluista ja siitä, millainen kriisi on edessä tai kyseessä, sanoi Niinistö Karlbergin linnassa Tukholman keskustan liepeillä.
"Itämeren alue kiinnostaa brittejä"
Euroopan keskeisen sotilasmahdin Britannian puolustusministeri Michael Fallon vakuuttaa, että maa aikoo panostaa puolustusyhteistyön syventämiseen liittolaistensa kanssa, vaikka brexit onkin viemässä maan ulos Euroopan unionista.
Niinistö on tyytyväinen brittien yhteistyölinjaan.
- On hyvä asia Suomelle, että yksi Euroopan johtavia sotilaallisia toimijoita (Britannia) on kiinnostunut tästä maankolkasta, Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Pitäisin sitä vakauttavana tekijänä Suomenkin kannalta.
Niinistö uskoo, ettei Suomen itänaapurilla Venäjällä ole mitään vaikeuksia ymmärtää JEFin kaltaista puolustusyhteistyötä.
- (JEF-yhteistyö) lähettää sellaisen suunnan (signaalin), että Suomi on valmis pitämään huolta puolustuksestaan. JEF-yhteistyö ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan sillä voidaan nopeammin reagoida erilaisiin kriiseihin, sanoi Niinistö.
Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt viime vuosina. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat Naton edistyneitä kumppanimaita.
Ministeri Niinistö (uv.) allekirjoitti liittymisasiakirjan Tukholmassa perjantaina päivällä.
Tulisivatko britit avuksi?
Britannian puolustusministerin Fallonin mukaan yhdeksän JEF-maan puolustusyhteistyöllä voidaan vastata Nato-yhteistyötä nopeammin ja ketterämmin mahdollisiin kriisitilanteisiin.
- JEF yhdistelee eri maiden erityistä osaamista, mikä auttaa vastaamaan nopeammin mihin tahansa kriisiin, sanoi Fallon allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Karlbergin linnassa.
- JEF on nopeammin reagoiva, ketterämpi ja toivottavasti myös nopeampi (kuin sotilasliitto Nato). Naton 29 maan organisaatiolta vie varmasti kauemmin reagoida johonkin tilanteeseen kuin JEFissä toimivilta yhdeksältä maalta, arvioi Fallon.
Brittiministerin mukaan JEF-yhteistyö ilmentää samanmielisten maiden liittolaisuutta, vaikka JEF ei olekaan puolustusliitto.
- Kun jännittyneisyys kasvaa pohjoisessa Euroopassa, luulen, että se (JEF) on signaali jokaiselle, että samanmieliset maat ovat valmiit työskentelemään yhdessä: harjoittelemaan ja eritoten auttamaan toisiaan.
JEF-yhteistyön avulla Suomi ja Ruotsi vahvistavat entisestään kansainvälistä puolustusyhteistyötään ja sotilaallisten kykyjensä kehittämistä.
Brittiministeri Fallon ei perjantaina halunnut spekuloida, voisivatko britit mahdollisen sotilaallisen kriisin syntyessä tulla Suomen ja Ruotsin sotilaalliseksi avuksi.
Etukäteen Lännen Medialle antamassaan haastattelussa brittiministeri arvioi hiukan suoremmin sanankääntein, että Suomella ja Ruotsilla on JEF-jäsenyyden kautta "ystävien joukko valmiina toimimaan ja auttamaan".
- Toivon JEF-joukkojen tuovan lisävakuutuksen ja tyynnyttelevän Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita, sanoi Fallon Lännen Medialle.
Avun vastaanotto helpottuu
Lauantaina Suomessa tulee voimaan uusi lainsäädäntö, joka helpottaa kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista puolustuksessa. Avun antamisessa tai vastaanottamisessa Suomen yhteistyötahona voi olla toinen valtio, EU tai kansainvälinen järjestö.
Suomen kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Ruotsilla on edelleen erityisasema. Maat ovat syventäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään viime vuosina, ja työ jatkuu edelleen.
Torstaina Suomi allekirjoitti asiakirjat, jotka ovat syventämässä puolustusyhteistyötä myös Saksan kanssa.