Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Kolumni

Ei löy­ty­nyt pyy­met­soa vie­lä­kään

"Pää siniharmaa kuin metsolla, kaulassa valkea pitkittäinen juova ja kurkku musta kuin pyyllä. Nokka valkoinen kuin metsolla." Tuntomerkkejä ei valitettavasti saa mitenkään sopimaan Oulun yliopiston eläinmuseon pöydällä makaavaan lintuun. Ei siis ollut pyymetso tämäkään.

Risto Tornberg löytää teerikanasta runsaasti koiraan piirteitä.
Risto Tornberg löytää teerikanasta runsaasti koiraan piirteitä.
Kuva: Sami Heikkinen

"Pää siniharmaa kuin metsolla, kaulassa valkea pitkittäinen juova ja kurkku musta kuin pyyllä. Nokka valkoinen kuin metsolla." Tuntomerkkejä ei valitettavasti saa mitenkään sopimaan Oulun yliopiston eläinmuseon pöydällä makaavaan lintuun. Ei siis ollut pyymetso tämäkään.

Omituinen otus kyseessä silti on. Teerikanan näköinen, mutta pieni. Höyhenistössä laajalti mustaa, jopa metsokukkomaisen sinimustaa. Pienuutta korostaa puuttuva pyrstö.

"Teerikana, jolle vanhemmiten on alkanut tulla koiran piirteitä", määrittää linnun konservaattori Risto Tornberg. Eli kyse ei ole edes risteymästä.

Kuvaus siitä, millainen pyymetson pitäisi olla, on tietenkin peräisin Veikko Huovisen romaanista Havukka-ahon ajattelija. Siinä Konsta Pylkkänen ampuu maailman ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat pyymetsot.

Eläinmuseolle päätynyt lintu on puolestaan Pekka Peltoniemen Rovaniemeltä maanantaina yliajettuna löytämä. Pyymetso oli ensin käynyt löytäjän mielessä. Se ei ole ihme, kun lintu on hiukan pyykoirasta isompi, ja silmiinpistäviä tuntomerkkejä ovat sininen selkä ja pyymäisen kirjava kurkku.

Oikeaan määritykseen Peltoniemi oli tosin päätynyt jo löytöpäivän iltana pähkäiltyään kummajaista parin lintuharrastajatuttavansa kanssa.

"Varislinnut ovat ehtineet käydä nokkimassa pyrstön pois", Tornberg harmittelee. Eläinmuseolla on ennestään kokoelmissaan pari vastaavaa koirasmaista teerikanaa, joilla molemmilla on kukon lyyrapyrstö. Tämän yksilön pyrstöpuoli jää arvoitukseksi.

Syy koiraan piirteiden esiintymiseen vanhoissa teerikanoissa piilee Tornbergin mukaan hormoneissa. "Kyllähän kesykanatkin rupeavat kiekumaan vanhemmiten."

Metsäkanalintujen risteymiä tunnetaan monenlaisia. Yleisin on korpimetso, metson ja teeren risteymä. Riekkoteerenkin eläintiede tuntee, samoin riekkometson ja jopa pyyteeren ja riekkopyyn. Eläinmuseon vitriinissä on jopa kiirunan ja teeren risteymä.

Vain yksi puuttuu: pyymetso. "Sellaisen syntyminen on varmaankin fyysisesti mahdotonta", Tornberg arvelee ja kertoo, etteivät edes tarhassa pidetyt metso ja pyy ole saaneet jälkeläisiä.

"Geeneissä tuskin on syy, sillä metsäkanalinnut ovat tehneet poikasia fasaaninkin kanssa", Tornberg lisää.