Pääministeri Matti Vanhanen, kuten monet muutkin, haluaisi nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta jatko-opiskelujen pariin. Viive lukiosta jatko-opintoihin kestää nykyisin lähes kolme vuotta. Aika on niin pitkä, että sitä on pakko lyhentää, tavalla tai toisella.
Pääministeri haluaisi panna pääsykoejärjestelmät uuteen uskoon. Hänen mielestään viivettä voisi lyhentää antamalla esimerkiksi armeijan käymisestä hyvityspisteitä sisäänpääsyyn. Näin siksi, että armeijassa harva pystyy opiskelemaan pääsykokeisiin. Vanhasen mukaan armeijan johtajakoulutusta voitaisiin myös hyödyntää useimmissa oppilaitoksissa opintoviikkoina.
Vanhan ajatus on hyvin miehinen, eikä ole ihme, että sitä on ihasteltu pääesikunnassa. Vaikka naisetkin käyvät nykyisin sotaväen, esitys on epätasa-arvoinen eikä ole sen takia toteuttamiskelpoinen. Yliopistoiltakaan ajatus ei saa tukea. Sen sijaan siellä annettaisiin lisäpisteitä heti ylioppilasvuonna pyrkiville.
Ajatus on hyvä, kunhan muistetaan, etteivät heti ylioppilasvuonna armeijaan menevät joudu eriarvoiseen asiaan. Se voidaan tietenkin ehkäistä siten, että armeijaan mennään opiskelun välissä. Toinen vaihtoehto on, että heti ylioppilasvuonna armeijaan meneviä kohdellaan pääsykokeissa jatkossa kuten uusia ylioppilaita.
Lisäpisteiden saanti armeijan käymisestä ei ole aivan tavatonta. Aikaisemmin reserviupseerikoulun käyneet saivat ylimääräisiä pisteitä joillakin aloilla. Nytkin niitä käytetään joissakin yliopistoissa. Myös armeijan antama johtamiskoulutus on saattanut korvata muutamia opintoviikkoja aloilla, joissa tarvitaan johtamistaitoja.
Valtiovalta ei voi kovin tarkoin ohjastaa yliopistoja, jotka saavat pitkälti päättää omista käytännöistään. Vaikka kirjojen pänttäämiseen perustuvat pääsykokeet tuskin mittaavat kykyä soveltaa tietoa, järjestelmää on vaikea muuttaa, elleivät yliopistot sitä halua.
Nuoret on saatava työelämään nykyistä nopeammin. Yliopistot ovat ymmärtäneet asian. Opetusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaisesti ne valmistautuvat muuttamaan pääsykokeita. Uusille ylioppilaille on määrä antaa joko lisäpisteitä tai oma sisäänpääsykiintiö.
Yhtä tärkeää olisi pyrkiä vaikuttamaan nuorten asenteisiin. Vuosikausia on korostettu yliopistokoulutuksen merkitystä, mutta unohdettu, että maa tarvitsee myös ammattimiehiä: kaikista ei voi tulla herroja ja johtajia. Nyt toisen asteen ammattikouluihin hakeutuu vain noin kolmannes ikäluokasta.
paakirjoitus@kaleva.fi