Hollantilaiset äänestävät EU:n perustuslaista ensi keskiviikkona. Mielipidemittaukset ovat povanneet perustuslain vastustajille selkeää voittoa. Yhtenä syynä pidetään hallitusvetoisen kyllä-kampanjan täydellistä epäonnistumista sekä sitä, että keskustelua on hallinnut sisäpolitiikka - ei perustuslain sisältö.
"Hallituksen kampanja on ollut hampaaton. Se ei ole näkynyt oikeastaan mitenkään. Hallitus on selittänyt, että liian aikainen kampanja-aloitus kyllästyttää ihmiset, mutta kun sitä ei ole aloitettukaan", luonnehtii Suomen Hollannin-suurlähettiläs Pekka Säilä.
Parlamentti tehosti hallituksen hampaattomuutta leikkaamalla rahapottia, jota kampanjointiin saa käyttää ja rahat on jaettava tasapuolisesti. Ei-liikkeen aktiivisempaa otetta kuvastaa, että vähillä rahoilla pystytetyt tyhjät ilmoitustaulut täyttyivät nopeasti perustuslakia vastustavilla julisteilla.
"Omituisinta on se, että aggressiivisimpia hallituksen vastustajia ovat hallituspuolueiden parlamenttiedustajat. Aloite kansanäänestyksestä tuli toiseksi suurimman hallituspuolueen parlamenttiryhmän johtajalta. Koko hallitus yhtenä miehenä vastusti ajatusta viimeiseen asti, mutta parlamentti hyväksyi aloitteen ja sääti kampanjalle rajat", Säilä sanoo.
"Jos perustuslaki menee Hollannissa peffalleen, asia on nyt sillä lailla organisoitu, ettei kukaan koe itseään vastuulliseksi mistään. Hallitus sanoo, ettei se ole heidän aloitteensa ja parlamentti katsoo, että hallitus hoitakoon kyllä-kampanjoinnin. Kaikki pesevät käsiään", hän jatkaa.
Lippu ja laulu
katoamassa
Ei-liikettä on pönkitetty yleisillä sisäpoliittisilla väitteillä, joista on vaikea löytää yhteyttä perustuslain sisältöön. Hollantilaiset ovat laajasti huolissaan EU:n laajenemisvauhdista ja erityisesti Turkin liittymiseen suhtaudutaan hyvin kielteisesti.
Hallituksen taktisena kömmähdyksenä pidetään sitä, että julkisuudessa on juuri nyt voimakkaasti ruodittu Hollannin nettomaksuosuutta EU:lle. Nettomaksajat tuovat unionin kassaan enemmän rahaa kuin saavat sieltä takaisin ja Hollanti on tällä haavaa selvästi suurin maksaja asukasta kohden mitattuna.
Hollantilaisia on peloteltu jopa sillä, että perustuslain myötä maalta menee lippu ja kansallislaulu.
Hollannissa äänestysprosentit ovat perinteisesti alhaisia. Kansanäänestys ei varsinaisesti ole sitova, mutta hallitus on ilmoittanut pitävänsä tuloksesta kiinni, mikäli prosentti on vähintään 30. Huonosti äänestävässä Hollannissa raja kuitenkin rikkoutunee ja prosentin lasketaan asettuvan 30-40 välille.
Säilän mukaan alhainen prosentti suosii yleensä ei-äänestäjiä. Mikäli ranskalaiset äänestävät sunnuntaina perustuslakia vastaan, saattaa nimenomaan hollantilaisten kyllä-äänestäjien into laantua entisestään.