Runsas vuosi sitten Ranska, Britannia, Irlanti ja Ruotsi tekivät EU:n oikeus- ja sisäministerien kokouksessa erikoiselta vaikuttaneen ehdotuksen. Sen mukaan kaikki tilaaja- ja käyttäjätiedot, joita syntyy puheluissa, tekstiviesteissä ja internet-protokollissa sähköposti mukaan lukien pitäisi tallentaa vähintään vuodeksi, korkeintaan kolmeksi.
Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole vain neljän valtion omaa ajattelua. Sen taustalla on maaliskuun 2004 EU-huippukokous. Siinä annettiin terrorismin torjunnan nimissä tehtäväksi tutkia lainsäädäntöä, joka velvoittaisi palvelun tarjoajia säilyttämään teletunnistetietoja.
Asia on esillä nyt Luxemburgissa oikeus- ja sisäministerien kokouksessa. Päätöksiä ei tässä vaiheessa ole vielä luvassa, mutta komissio on aikeissa tehdä oman ehdotuksensa heinäkuun loppuun mennessä. Parhaillaan on siis meneillään juuri se valmisteluvaihe, jossa asioiden sisältöön voidaan vaikuttaa.
Suomi on tässä ollut kiitettävän aktiivinen. Sisäministeri Kari Rajamäki on lähestynyt muita ministereitä kirjeellä, jossa toivotaan asian jäädyttämistä kulujen ja vastuiden selvittämistä varten. Suomen käsityksen mukaan aiottu järjestelmä olisi aivan liian kallis ja raskas, ja lisäksi tietosuojassa tulisi eteen isoja ongelmia.
Euroopan parlamentissa on tuotu esiin muun muassa se, että aiotut toimenpiteet ovat suhteettomia saatavaan hyötyyn nähden. Järjestäytynyt rikollisuus osaa estää tietojensa jäljittämisen, eikä esimerkiksi Euroopan ulkopuolisilla internet-palvelun tarjoajilla olisi mitään velvollisuutta säilyttää tietoja. Lisäksi teletunnistetietoja pitäisi tallentaa käsittämättömiä määriä - europarlamentin mietintöluonnoksen mukaan ison palveluntarjoajan verkossa pitäisi säilyttää tietomäärää, joka vastaa kymmentä Maasta Kuuhun ulottuvaa asiakirjatornia.
Suomessa pelätään aiheesta, että teletunnistetietojen ohella tallentuisivat myös esimerkiksi sähköpostien sisällöt. Se olisi periaatteellisesti hyvin arveluttavaa.
Tämäkin asia liittyy isompaan kysymykseen siitä, mitä kaikkea on oikeutettua tehdä terrorismin vastaisen taistelun nimissä. Liiallista puuttumista yksityisyyden suojaan on varottava tarkoin. Hyvin laaja teletunnistetietojen tallentaminen on sekä periaatteen että käytännön toteutuksen kannalta erittäin kyseenalaista. Jos askelia tähän suuntaan otetaan, päätösten pitäisi olla paljon kevyempiä ja toteuttamiskelpoisempia. On erikoista, että Ruotsi on mukana ajamassa erittäin raskasta tietojen tallennuskoneistoa.
paakirjoitus@kaleva.fi