Meri-Oulun isä Jussi Malmi,78, on entisiä ratsuväen miehiä kenraali Ehrnrothin joukoista. Hän ei ole tottunut luovuttamaan pikku vaikeuksien edessä. Edes Meri-Oulun hiljattain tekemä konkurssihakemus ei riitä lannistamaan tervaskannon intoa oululaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen kesätapahtuman kautta.
"Osuuskauppa Arinan toimitusjohtajana jouduin huomattavasti kovempiinkin tilanteisiin tuon tuosta. Jos tarve vaatii, olen valmis jatkamaan työtä Meri-Oulun hyväksi", hän kommentoi tyynesti.
Malmi luovutti Meri-Oulun johdon muille jo toisen festivaalikesän puolivälissä ja siirtyi ikänsä vuoksi kunniatehtäviin, mutta tapahtuma on hänelle edelleen rakas.
Tuskin on konkurssihakemuksesta ehtynyt muste kuivua, kun Malmi puhuu jo innokkaasti Olavi Virta -aiheisesta musiikkinäytelmästä Toppilansalmen mölijälle. Hän on jopa hommannut itselleen näytelmän käsikirjoituksen Tampereelta.
"Olen neuvotellut Olavi Virran muistonäytelmän tuottajan ja käsikirjoittajan kanssa. Se voitaisiin toteuttaa paikallisin voimin. Tampereellahan esityksen näki 45 700 ihmistä. Jos näytelmä saataisiin toteutetuksi tarpeeksi halvalla, siitä tulisi varmasti myös taloudellinen menestys. Mitä arvelet, vetäisiköhän sellainen yleisöä?" hän kysyy innostuen.
Alasampujien
kaupunki
Oulussa yleisesti vallitsevaa kateuden ja alasampumisen mielialaa Jussi Malmi ei sulata. Kytätään vain toisten toimintaa eikä tehdä itse.
Tärkeämpää kuin syyllisten etsiminen olisi nyt ylläpitää ja tarjota Meri-Oulun tapahtumapaikkaa myös muiden halukkaiden käyttöön. Kyselyjä on Malmillekin jo tullut.
Hän myöntää, että jälkikäteen ajatellen tietyissä Meri-Ouluun liittyneissä asioissa lähdettiin liikkeelle torvet soiden. Esimerkiksi mainonta mitoitettiin ja ajoitettiin väärin. Talvi-ilmoittelusta saatu hyöty ei lainkaan vastannut ennakko-odotuksia. Mainostaminen olisi pitänyt keskittää talven sijasta kesäkauteen, koska ihmiset tekevät päätöksensä vasta viime tingassa.
Laiva Toivo Oulu -näytelmässä 2001 teatterialan ammattilaiset myös hinnoittelivat kesälomansa menetyksen rahassa. Puvut ja muut tarpeet tehtiin itse, kun viisaampaa olisi ollut toimia yhteistyössä esimerkiksi Oulun kaupunginteatterin kanssa. Meri-Oululla oli alussa oma ompelimo, jossa työskenteli parhaimmillaan viisi ihmistä.
Laiva Toivo Oulun puvusto maksoi noin 117 000 euroa. "Jos nyt olisin päättämässä, en antaisi tehdä joka röijyä erikseen. Muutamilla näyttelijöillä, kuten esimerkiksi Satu Silvolla, oli päällään ihan ateljeetöitä", Jussi Malmi kertoo.
"Tällaisten hankkeiden tuottamiskustannukset ovat korkeat, mikä yllätti meidät. Käsikirjoittaja, ohjaaja, koreografi ja näyttelijät merkitsivät Laiva Toivo Oulussa noin 335 000 euron menoerää. Sama linja jatkui muinakin kesinä."
"Katsomon kaltevuuden laskeminen oli oma mokamme, joka maksoi ensimmäisen kesän jälkeen talkooryhmällemme muutamia hikisiä työrupeamia. Se ei ollut suunnittelijan virhe. Halusimme pitää katoksen mahdollisimman matalana, ettei rakennelma lähtisi kovalla tuulella lentoon. Harmittavinta oli kuitenkin se, että näkyvyysongelmat pilasivat suusta suuhun -menetelmällä mainettamme."
Jälkiviisautta
ja takauksia
Jussi Malmia hiukan ihmetyttää kirjailija Joni Skiftesvikin Kalevassakin julkisesti esittämä kritiikki liian suurimuotoisesta toiminnasta, varsinkin kun Skiftesvikin tekemä Laiva Toivo Oulu -käsikirjoitus oli jo ensimmäisen Meri-Oulu-festivaalin yli miljoonan euron kokonaisbudjetissa huomattavin yksittäinen kuluerä.
"Juuri tuottamiskustannusten takia katsomoon piti rakentaa kapasiteettia. Parempi on operoida 1 500-2 000 hengen katsomolla, jolloin on suurempi mahdollisuus kerätä tulojakin kohtuullisilla lippujen hinnoilla."
Kynsilleen saavat konkurssin myötä taloudellisesti muutkin kuin oululaiskirjailija, jolle hänen oman ilmoituksensa mukaan jäi festivaalilta saatavia.
Jussi Malmi joutuu itse kantamaan osavastuun Meri-Oulun käynnistämiseen liittyneistä rahallisista takauksistaan. "Vastaan sekä aineellisista että henkisistä päätöksistäni", hän lupaa.
Malmin lisäksi muutamalla muullakin Meri-Oulun alkuaikojen puuhaihmisellä on nimiä erilaisissa takauspapereissa yhteensä noin 108 786 euron edestä.
"Nämä eivät kuitenkaan ole verovelkoja, kuten on väitetty. Verovelat syntyivät vasta myöhemmin, joskin osittain alkuvuosina syntyneiden vajeiden seurauksena."
Ei sormia napsauttamalla
"Meri-Oulun esittämispaikat ovat kunnossa; meillä on valmis palveluvarustus. Konkurssipesänkin kannalta olisi toivottavaa, että uudet ratkaisut löytyisivät pian. Ei jäädä tuleen makaamaan! Mikäli Meri-Oulu ei itse pysty tuottamaan mitään ensi kesänä, alue pitäisi ainakin saada sellaisiin käsiin, jotka pitävät siitä huolta", Jussi Malmi kannustaa.
"Yksikään Suomen nyt hyvässä vauhdissa olevista kulttuurihankkeista ei ole käynnistynyt sormia napsauttamalla. Yhteiskunnan varoilla ne ovat saaneet saattohoitoa, kunnes ne ovat omin avuin selviytyneet jatkoon. Kuinka monta kertaa Kotkan kaupunki onkaan pelastanut Meripäivät konkurssilta!"
Oulun kaupunginteatterin johtajalle Anu Saarelle Malmi on esittänyt, että Meri-Oulu ja Oulun muutkin kesäteatterit virittelisivät yhteistoimintaa.
"Voisimme hyödyntää samoja puvustoja, lavasteita ja henkilökuntaa. Anu Saari lupasi palata asiaan sen jälkeen, kun hän on ensin saanut oman teatterinsa toiminnan pyörimään remontoidussa talossa."
Malmi allekirjoittaa Oulun entisen matkailupäällikön Heikki Kähärän päätelmän, että teknohuuma vei kaupungin päättäjiltä kiinnostuksen matkailun kehittämiseen.
"Matkailu, erityisesti ravintola- ja majoituselinkeino tarvitsevat pian uusia asiakkaita. Kun uusi Scandic-hotelli valmistuu Torikadun varteen, nousee Oulun huonekapasiteetti yli 1 400:aan. Käyttöasteet putoavat vielä sen vuoksi, että bisnesmatkailu ei lähivuosina lisäänny."
"Hotellien käyttöasteet eivät voi pitkään olla alle 50:ssä prosentissa, jos on tarkoitus pyörittää kannattavaa liiketoimintaa. Nykyisillä yöpyjien määrillä käyttöasteet helposti laskevat noihin lukemiin. Monipuolinen kulttuuritarjonta täyttäisi tätä aukkoa. Olisi tärkeää saada helsinkiläiset liikkeelle", Jussi Malmi arvioi.
