Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki. Yhteen vai edelleen erikseen?
Näiden kolmen kunnan erityistä kuntajakoselvitystä parhaillaan työstävä kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittila saattaa joutua kinkkisen paikan eteen. Hänen on muodostettava näkemys Raahen seutukunnan muodostavien kolmen kunnan liitoksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta.
Jos selvittäjän näkemys tulee olemaan kuntaliitosta puoltava, on hänellä vaikea paikka yrittää saada kaikki kolme kuntaa hyväksymään esittämänsä kuntaliitos.
Alkuasetelma ja asennoituminen jo pelkästään ajatukseen mahdollisesta kuntaliitoksesta on kunnissa kaikkea muuta kuin yksituumainen. Tätä taustaa vasten voisi jopa kysyä, että oliko vielä kesäkuussa kuntaministerin salkkua kantaneen Henna Virkkusen (kok.) määräyksessä Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen erityisestä kuntajakoselvityksestä mitään järkeä?
Jos kunnilla on aitoa halua tai edes tervettä mielenkiintoa selvittää kuntaliitoksen tarpeellisuutta, kannattavuutta ja järkevyyttä, se kannattaa tehdä. Jos ei ole, niin kannattaako kuitenkin, vaikka väkipakolla?
Lähtökohtahan on, ja varmasti ministeriönkin tiedossa ollut, että Raahen kaupunki on valmis lyömään hynttyyt yhteen naapuriensa kanssa. Siikajoen kunnallekin se sopii, jos mukana ovat sekä Raahe että Pyhäjoki.
Kolmikon känkkäränkkä on Pyhäjoki. Sitä ei kuntaliitos voisi vähempää kiinnostaa. Ei iske, ei nappaa, ellei valtio tule ja pakota.
Kuntien ja selvittäjän ensimmäisessä tapaamisessa elokuun alussa Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki sitoutuivat selvityksen käytännön onnistumisen edellyttämään yhteistyöhön. Se on hienosti muotoiltu lupaus siitä, että selvitystä työstettäessä yksikään kunnista ei hierrä kivenä selvittäjän kengässä, ei työnnä kapulaa rattaisiin eikä töki tikulla silmään.
Tapaamisen pöytäkirjaan kirjattiin myös keskustelussa esille tuotuna, että selvitystyön aikana koottavasta tiedosta ja käytävistä keskusteluista on hyötyä joka tapauksessa alueen ja seutukunnan kehittämisessä. Joka tapauksessa, vaikka selvitys ei mihinkään johtaisikaan.
On siinä selvittäjällä tekemistä, että saa tuollaisessa seurassa motivoitua itsensä miettimään tosissaan muitakin vaihtoehtoja kuin nykytilaa.
Raahen seutukunnan kuntajakoselvityksessä ei ajalla mässäillä. Työ alkoi elokuussa ja selvitysasiakirjaa ollaan viemässä kuntien valtuustoille käsittelyyn jo marraskuussa.
Muutamassa kuukaudessa kasaan rykäistävä selvitys voi olla selvittäjän onni. Eipä ainakaan tarvitse tuhlata enemmälti aikaa työhön, jonka ei välttämättä edes odoteta johtavan mihinkään.
Raahen alueella on tehty kuntajakoselvityksiä aiemminkin. Niissä lähtökohtana on kuitenkin ollut tarve ja aikomus kuntaliitoksen toteuttamiseen.
Nyt selvityksen kohteena olevalla alueella on pelkästään 2000-luvulla toteutettu kolme kuntaliitosta. Viimeksi yhdistyivät Vihanti ja Raahe, sitä ennen Ruukki ja Siikajoki, ja sitä ennen Pattijoki ja Raahe.
Pyhäjoki on seutukunnassa jäljellä olevista kolmesta kunnasta ainoa, joka ei ole tunnistanut minkäänlaista tarvetta minkäänlaisiin liitoksiin.
Kuntien edustajat työstivät ministeriön määräämää Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen erityistä kuntajakoselvitystä selvittäjän johdolla viimeksi maanantaina. Työhön on valjastettu myös kuntien henkilöstöä eri toimialojen asiantuntijatyöryhmien jäseninä.
Marraskuun lopulla nähdään, onko kuntajakoselvitys vain uusiin kansiin paketoitu kooste alueella aiemmin tehdyistä selvityksistä, vai syntyikö sittenkin todellinen analyyttinen selvitys siitä, mitä kolmen kunnan yhteenliittymä toisi tullessaan, tai olisi tuomatta.
Kolumni