Rikosylikonstaapeli Antti Tokola sivelee tyhjää olutpulloa vihreäksi värjätyllä metallijauheella. Jauhe paljastaa lasipinnasta useita selviä sormenjälkiä. Tokola sanookin, että lasi on ideaalimateriaali sormenjälkien esilletuomiseen, toisin kuin kankaat, joista sormenjälkiä saa kaivamalla kaivaa. Tosin ongelmapintoihinkin tutkijoilla on omat konstinsa. Silloin käytetään esimerkiksi liimahöyryä, joka tarttuu sormenjäljen kohtaan.
Sormenjälkien esillehakeminen on osa rikospaikan perustutkintaa. Keskusrikospoliisin (Krp) Vantaan yksiköstä löytyy tietokoneen muistista yli 200 000 suomalaisen sormenjäljet. Lisäksi EU-maissa on oma tietokantansa ulkomaalaisille. Näihin tiedostoihin rikospaikalta löytyneitä sormenjälkiä verrataan, ja mikäli osuma eli hitti löytyy, siitä lähetetään tieto lausuntoa pyytäneelle yksikölle.
Krp tutkii vuosittain tuhansia sormenjälkiä, joista 700 johtaa tunnistukseen. Tunnistuksen perusteella saattaa joskus selvitä useampikin rikos. Siksi on vaikea määrällisesti sanoa kuinka monta rikosta selvitetään sormenjälkien perusteella.
Ennen tietokoneaikaa tutkittavaa sormenjälkeä verrattiin käsipelillä tallennettuihin jälkiin. Nyt kone tekee suurimman osan työstä, mutta silmätarkkuutta vaaditaan edelleen työn loppuvaiheessa. Muotojälkitutkimukseen erikoistuneet tutkijat osaavat "lukea" juuri oikein sormenjäljen päättyviä ja yhteenliittyviä linjoja, silmukkakuvioita ja erityiskohtia.
"Tietokone tarjoaa Vantaan tutkijoille noin kymmenen sormenjäljen top ten -listan, josta tutkijat alkavat seuloa juuri sitä tutkittavaa sormenjälkeä vastaavaa jälkeä. Lopullinen lausunto on aina kahden tutkijan allekirjoittama", Oulun poliisilaitoksella työskentelevä Antti Tokola kertoo.
Joskus Vantaalta tulee myös niin sanottuja nollalausuntoja. Silloin sormenjälki on ollut liian epäselvä varman lausunnon antamiseksi.
DNA-sormenjälkiä
tavallisten lisäksi
Sormenjälkiä on otettu yli sadan vuoden ajan. Oulussa sormenjälkensä pyöräyttää vuosittain noin tuhat ihmistä. Jäljen ottaminen tapahtuu niin kuin on tapahtunut ammoisista ajoista lähtien: lasilevylle telataan painomustetta ja henkilö painaa sormensa levylle ja sen jälkeen paperille. Paperi matkaa Krp:n Vantaan yksikköön tutkittavaksi.
Poliisilla on käytössään myös liveskannereita, joiden kautta sormenjäljen voi skannata suoraan tietojärjestelmään. Noin 100 000 euron arvoisen laitteen hankinnasta Ouluun ei ole ollut puhetta. Sen sijaan Oulusta löytyy etälukulaite, jonka kautta saadaan pikayhteys Krp:n tietokantoihin. Etälukulaitetta käytetään lähinnä silloin, kun kysymyksessä on ulkomaalainen, poliisille ennestään tuntematon henkilö, josta halutaan nopeasti tarkistus.
Vajaan kymmenen vuoden ajan on ollut mahdollista selvittää ihmisen henkilöllisyys myös DNA-tunnisteen eli DNA-sormenjäljen avulla. Jokaisessa ihmisen solussa, sukusoluja lukuun ottamatta, on noin kaksi metriä DNA-nauhaa, joka sisältää ainutkertaisia jaksoja. Nämä jaksot toimivat DNA-sormenjälkenä.
DNA-tunnistetta varten pyöräytetään posken limakalvolta näyte superlonpallukalla varustetulla tikulla. Oulussa näytteitä otetaan vuosittain 300-400. Koko maan rekisterissä DNA-sormenjälkiä on tällä hetkellä noin 10 000. Rekisterin kasvua rajoittaa DNA-prosessin päiviä kestävä pituus ja rajoitettu ottomahdollisuus.
"DNA-sormenjälkiä saa ottaa vain silloin, kun henkilöä epäillään rikoksesta, josta voi saada vähintään puoli vuotta rangaistusta. Tavalliset sormenjäljet poliisi voi ottaa keneltä vain ja Krp tutkii jäljet muutamassa minuutissa ", Antti Tokola selvittää sormenjälkien eroa.
Sormenjälki, niin sormenpäässä kuin ihmisen DNA-nauhassakin oleva, pysyy muuttumattomana syntymästä saakka. Jälkiä käytetään myös vainajien tunnistamiseen. "Sormenjälkeen ei voi vaikuttaa millään konstilla. Se on ja pysyy samanlaisena", rikosylikonstaapeli Tokola korostaa.
Sormi voi toimia
myös avaimena
Sormenjälkien ottaminen mielletään rikollisuuteen, mutta tulevaisuudessa sormenjälkiä käytetään yhä enemmän kenen tahansa ihmisen tunnistamiseen.
Suomi on mukana EU:n uudessa passiasetuksessa, jonka mukaan uusien passien tunnisteena käytetään aluksi uudenlaista kasvokuvaa. Myöhemmin toiseksi tunnisteeksi otetaan sormenjäljet. Suomi ottaa todennäköisesti uudistuksen käyttöön jo ensi vuonna.
Yhdysvallat on sormenjälkitunnistuksessa muita edellä. Maahan ilman viisumia matkustavilta on jo 30.9.2004 lähtien otettu sormenjäljet ja heidät on myös valokuvattu. Yhdysvaltoihin voi kuitenkin tämänhetkisten säädösten mukaan jatkossakin matkustaa vanhalla passilla, mikäli matkustajan kotimaassa on tehty päätös biotunnistepassien käyttöönotosta ennen lokakuun 26. päivää 2005.
Tulevaisuudessa sormenjäljet saattavat toimia yleisesti myös avaimina. Kun aikaisemmin kotiintulija kopeloi avaimen löytääkseen jokaisen taskunsa, tulevaisuuden visio on, että ovet aukenevat pelkällä peukalon painalluksella.
Eikä ole pelkoa, että avain pääsisi unohtumaan sisälle tai olisi jäänyt väärän takin taskuun.
Sormenjäljet voivat yhtä äkkiä näyttää samanlaisilta "dyynien kertymiltä". Kuvan sormenjäljessä viivat ovat varsin maltillisia. Jollain toisella henkilöllä viivat voivat muodostaa selviä silmukoita.