Oulu Jos Ouluun suunniteltu jätteenpolttolaitos sijoitetaan Ruskon kaatopaikalle, sen pelätään vaikuttavan tuhoisasti Pyykösjärveen. Alueen asukkaiden lisäksi myös Oulun ympäristölautakunta on sitä mieltä, ettei jäähdytysveden ottamista tai johtamista Pyykösjärveen tulisi sallia missään vaihtoehdoissa.
Toinenkaan vaihtoehto, Kemiran alue, ei saa vastakaikua asukkailta. Sitä karsastaa Välivainion ja Puolivälinkankaan väki, joka ei enää kaipaa ylimääräisiä haju- tai muita haittoja siltä suunnalta.
Keskustelu Ouluun suunnitellun jätteenpolttolaitoksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta kiihtyy sitä mukaa kuin valmistelu etenee. Toisaalla sitä pidetään ympäristöystävällisenä, taloudellisesti mielekkäänä tapana hoitaa harvaan asutun alueen jätevelvoitteita, toisaalla ollaan täsmälleen päinvastaista mieltä.
Sijoituspaikkoihin saattaa tulla järjestys valmistumassa olevassa yva-menettelyssä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausuntoa ympäristövaikutuksista odotetaan kuukauden sisällä. Sen pohjaksi annetuissa eri tahojen kannanotoissa on sijoituspaikan ohella kannettu huolta muun muassa mahdollisista hajuhaitoista, jäähdytysveden ottopaikasta, päästöistä ja liikenteestä.
Liete voi haista
Vyyhtiin liittyvät myös Taskilan jätevedenpuhdistamon ongelmat. Hajuhaittojen välttämiseksi ympäristölautakunta on esittänyt vaihtoehdoksi lietteen polttamista, mutta sekään ei välttämättä ole hajutonta. Toisaalta se on ainoa seikka, joka ympäristökeskuksen ylitarkastajan Mikko Lukkarisen mielestä voisi suunnitellussa jätteenpolttolaitoksessa aiheuttaa hajuhaittoja. "Muiden jätteiden polttaminen ei hajua synnytä."
Oulun lääninhallituskin perää lausunnossaan tarkempaa selkoa Toppilan puhdistamolta kuljetettavan lietteen käsittelyssä ja kuljetuksessa mahdollisesti syntyvästä hajusta. "Jätevesilietettä kuljetetaan jätteenpolttolaitokselle noin 27 tankkiautollista päivässä, mitä voidaan pitää merkittävänä liikennemääränä", huomauttaa lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto.
Pääasiassa polttolaitoksessa on tarkoitus sekajätettä, jota ei muuten voida hyödyntää. Poltettavaksi menisi siten lähinnä puuperäistä jätettä, likaantunutta pahvia ja muovia. Energia otettaisiin talteen sähkönä ja lämpönä.
Oulun jätehuollon johtajan Markku Illikaisen mukaan sekajäte palaa puhtaammin kuin puu tai turve, koska sen lämpöarvo on suurempi. "Jos sekajätettä poltettaisiin turpeen tai puun kanssa, myös ne palaisivat puhtaammin. Sekajätteen polton muissa lämpölaitoksissa estää kuitenkin EU-direktiivi, joka vaatii niihin kalliit puhdistuslaitteet."
Jätteenpolttolaitoksen takana on Oulun Energia, joka on jo solminut aiesopimuksen pohjoissuomalaisten jäteyhtiöiden kanssa. Yhdessä ne edustavat 39 pohjoissuomalaista kuntaa. Johtaja Tapani Kurkela vakuuttaa, ettei laitoksella ole jätteenpolttoon sen suurempia intohimoja, mutta jos se osoittautuu järkeväksi tavaksi saada jätettä hyötykäyttöön, Oulun Energia on valmis laitoksen toteuttamaan.
Jätteenpolttolaitoksen Yva-lausuntoa varten on annettu yhteensä yhdeksän kannanottoa. Selvimmin niistä hankkeen kannalla on Pohjois-Pohjanmaan liitto, joka korostaa sen maakunnallista merkittävyyttä, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Luonnonsuojelupiiri on täysin päinvastaista mieltä. Se pitää perusteluja heikkoina ja esittää koko hankkeen hylkäämistä. Jätehuoltoa pitäisi sen mielestä kehittää lajittelua ja materiaalikierrätystä tehostamalla, ei polttamalla.
Samoilla linjoilla on kierrätykseen erikoistunut Yritetään yhdessä ry, joskin se kannattaa jätteenpolttolaitoksen rakentamista. "Ensisijaista on estää jätteen syntyminen, toissijaista on hyötykäyttää syntynyt jäte materiaalina ja vasta sen jälkeen seuraa jätteiden poltto."
Lajittelu tehostuisi
Markku Illikaisen mukaan laitos päinvastoin tehostaisi lajittelua. "Oulun jätehuolto rakentaisi kokonaan uuden esikäsittelylaitoksen, johon vastaanotettaisiin rakennusjätettä. Jäte lajiteltaisiin ja kaikki materiahyötykäyttöön soveltuva metalli, paperi, pahvi ja vastaava eroteltaisiin pois. Muu polttokelpoinen vietäisiin polttolaitokselle ja loppu olisikin kaatopaikkajätettä."
Laitoksen prosessissa tarvittava jäähdytysvesi huolettaa Kuivasjärven asukasyhdistystä ja Kaijonharjuun suuralueen yhteistyöryhmää. Myöskään Oulun ympäristölautakunnan mielestä jäähdytysveden ottamista tai johtamista Pyykösjärveen ei tulisi sallia missään vaihtoehdoissa. Kemiran vaihtoehdossa vesi otettaisiin Oulujoesta.
Kemiran alue taas ei saa kannatusta Välivainiolla eikä Puolivälinkankaalla. Jätteiden kuljetusta keskelle asuinaluetta ei pidetä järkevänä. "Niin kauan kuin laitteet toimivat, päästöjä ja haittoja ei varmasti synny, mutta entäs jos laitteet menevät epäkuntoon. Taskilassahan tämä on jo nähty", huomauttaa Välivainion omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Teeriniemi.
Varsinaista lausuntoa omakotiyhdistys ei ole antanut, mutta on muutoin osallistunut ympäristövaikutusten arviointiin.