Kesätöihin Cerniin voi hakea Helsinki Institute of Physicsin sivuilta osoitteesta www.hip.fi
Arttu Klemettilä oli kesätöissä Enkelien ja demonien näyttämöllä.
Miltä kuulostaisi kesätyöpaikka Cernissä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa? Siis tuossa Enkelit ja demonit -teoksen hehkuttamassa sankaritiedemiesten salamyhkäisessä tyyssijassa, josta varastetun antimaterian perässä Tom Hanks juoksee...
Tähän mediaseksikäs johdatus aiheeseen sitten tyssääkin, sillä tarjolla on todenmukaisia havaintoja: oululaislähtöinen Arttu Klemettilä työskenteli kolmen kuukauden ajan kesäharjoittelijana Cernissä kohtaamatta salamyhkäisyyden häivääkään.
"Suurin yllätys oli, ettei siellä todellakaan ollut salailua tai piilottelua, päinvastoin", Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva nuorimies kertoo. "Alueen portilla on kulkukorttikysely, mutta sisäpuolella ovet ovat aina auki, alueella saa kulkea vapaasti ja ilmapiiri on akateemisen avoin. Kaikki, mitä ne tekevät, on julkista."
Sankaritiedemiehiä Cernissä saattoi sitä vastoin olla muutama. Tosin kyseessä lienevät vain työn sankarit.
"Hulluimmat fyysikot olivat töissä yömyöhään. Kahdelta kolmelta yöllä saattoi toimistoissa olla valot päällä."
Toimistoissa? Eikö Geneven kupeessa Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa työskennelläkään maan alle upotetun 27 kilometrin mittaisen jättirinkilän, maailman suurimman hiukkaskiihdyttimen LHC:n uumenissa?
Jälleen todellisuus on tarua arkisempi. Cernin päätavoite, alkeishiukkasten massan selittävän ns. Higgsin hiukkasen (Higgsin bosonin) löytäminen, vaatii paljon muutakin kuin tieteiselokuvamaisen kiihdyttimen käyttäjineen.
"Törmäävien hiukkasten ympärille tarvitaan detektori, hiukkasilmaisin, huomaamaan törmäys. Sen jälkeen tulee 200 000 tietokonetta, jotka analysoivat tuloksia. Tähän tarvitaan älyttömästi väkeä. Kun systeemi on niin iso, ei kukaan voi hanskata yksin kaikkea, vaan jokainen erikoistuu johonkin pieneen osa-alueeseen", Klemettilä selittää.
Näihin valkokaulustyöläisiin Klemettiläkin kuului - ja työskenteli toimistossa. Termi "valkokaulustyöläinen" tosin antaa Cernin ilmapiiristä turhan muodollisen kuvan.
"Hommat hoidetaan, muttei olla tiukkoja: ei tarvitse tulla puku päällä töihin eikä ole tiukkoja deadlineja."
Hiukkasfysiikkaan Klemettilän työ liittyi vain välillisesti. Hän oli mukana tutkimusryhmässä, joka keskittyi gridiin eli "tietokoneverkkoon, joka laskee hirveästi tavaraa". Tehtävänä oli "gridiklustereiden energiankulutuksen optimointi", suomeksi sanottuna energiansäästö paljon laskettaessa.
Aavistuksen verran lähemmäs Higgsin bosonia pääsi pari opiskelutoveria; he tekivät tunnistusalgoritmeja, joiden avulla hiukkasilmaisimien tapahtumat tiedetään hiukkasten törmäyksiksi.
Klemettilä haki myös hiukkasilmaisimien pariin, mutta asetti ykköstoiveeksi gridipestin. Systeemi- ja operaatiotutkimuksen pääaineopiskelijalle työssä sinänsä ei ollut mitään eksoottista; samaa olisi voinut tehdä Suomessa.
"Mutta pelkästään hommien takia sinne ei kannata lähteäkään, vaan kaiken muun. Kokemusta voi verrata vaihto-opiskelija-aikaan, sillä erolla, että väkeä on kaikkialta maailmasta. Ja kun pyöritään kolme kuukautta tiiviisti yhdessä, niin sellaista ei Suomessa saa."
Suomalaisia kesäharjoittelijoita Cernissä oli 20. Lähes kaikki olivat saaneet paikan Helsinki Institute of Physicsin kesätyöntekijäohjelman kautta. Lisäksi Cernillä on oma kesäharjoittelijaohjelma, johon pestataan parisataa nuorta ympäri maailmaa. Tänä vuonna mukaan pääsi yksi suomalainen.
Ohjelmilla luodaan pohjaa tuleville rekrytoinneille. Klemettilällekin vihjattiin mahdollisesta diplomityöpaikasta Cernissä.
"Mutta katsotaan nyt, miten käy, kun on lama ja rahoitukset vähän mitä sattuu. Aika moni oli kyllä menossa sinne uudestaan."
Vapaa-ajallaan Klemettilä ehti muun muassa pyöriä Genevessä ja Ranskan puolella sekä käydä ihail Mont Blanc -vuorta. Vaikuttavin nähtävyys taisi silti olla LHC-kiihdytin, tai pikemminkin sen varrella kohoavat hiukkasilmaisimet - varsinainen kiihdytin kun on alle kymmenen sentin läpimittainen putki.
"Päästiin maan alle katsomaan paria ilmaisinta, CMS:ää ja ALICEa. CMS on jotain 30 metriä korkea ja ehkä 50 metriä pitkä rautamöykky, jossa on monia kerroksia ja piuhaa enemmän kuin laki sallii. Ja sen verran Enkelit ja demonit on totta, että alas mennessä oli silmäskannerit sun muut."
Ja sen verran Cernissä sentään oli salamyhkäisyyttä.