Parin viikon takaiset kuntavaalit käytiin kuin käytiinkin Oulun seudun kuntarakenteesta, mutta ei riittävästi. Vaalitulos osoittaa, että melkoinen osa joidenkin kuntien asukkaista haluaa suunnan kääntyvän Suur-Oulua kohti.
Ennen vaaleja niissä kävi vilkas vaalikeskustelu kuntarakenteesta. Erityisesti Haukiputaalla ja Kiimingissä asia puhutti vaalipaneeleissa. Kalevan järjestämissä tietoiskuissa puheenvuorot ryöpsähtelivät sen verran runsaina, että muusta ei juuri ehditty puhua.
Keskustan tappio Oulun seudun ympäristökunnissa johtuu varmasti suurelta osin siitä, että nykyisissä valtuustoissa puolue on kaikkein voimakkaimmin edustanut jyrkkää ei-linjaa Suur-Oulu- ja kuntaliitoskysymyksissä.
Esimerkiksi Kiimingissä keskustalaiset ovat monta kertaa torpanneet enemmistöllään aloitteet kuntaliitosselvityksen teettämiseksi. Selvityshän ei tarkoita likimainkaan kuntaliitosta, mutta jostakin syystä se on koettu pelottavaksi. Kiimingissä vaalitulos kääntänee vaa´an selvityshalukkaiden eduksi.
Tarve liittyä Ouluun on tietysti suurin niissä kunnissa, joissa ei mene hirveän hyvin. Itsenäisyyden ilmapiiri vallitsee voimakkaimmin siellä, jossa on onnistuttu pitämään talous vahvana.
Keskusta menetti paikkoja Haukiputaalla (--3), Kiimingissä (--5), Muhoksella (--2) ja Oulunsalossa (--4). Kempeleessä valtuusto kasvoi, ja puolue sai lisää paikkoja, mutta äänet vähenivät 4,8 prosenttia.
Viikko sitten Kalevassa julkaistu kysely nyt valituilta valtuutetuilta osoitti, että laiva liikkuu hitaasti. Vain kuudesosa tavoitetuista tai vaalikoneeseen vastanneista oli Suur-Oulun kannalla.
Selvitys on kokonaisuutena murheellista luettavaa, mutta osin siellä näkyy valonpilkahduksia.
Kiimingissä tulos on 13--12 Suur-Oulun puolesta, kun mukaan laskee yhden tuloksista pudonneen kyllä-äänen. Yhdeksän ei ilmoittanut kantaansa tai ei tavoitettu, joten seuraavan aloitteen kuntaliitosselvityksestä voi ounastella menevän läpi.
Haukiputaan 9--12-tulos lupaa myös hyvää, ja kunnassahan on jo selvitys meneillään. Oulunsalon 7--15 ja Limingan 9--17 eivät ole niin toivottomia, kun jälleen huomioi kannattomien ja ei-tavoitettujen osuuden.
Murheellista katsottavaa sitä vastoin ovat Kempeleen (1--41) ja Tyrnävän (2--18) sarakkeet.
Valtiosihteeri Raimo Sailas sanoi viime viikolla, että Oulun pitäisi liittyä yhdeksi isoksi kunnaksi mahdollisimman pian. Hänen mukaansa hanke on jo nyt parikymmentä vuotta myöhässä. On katastrofi, jos aikaa kuluu reilu valtuustokausi lisää.
Tätähän on toitotettu viime vuodet monesta tuutista, ja nyt kuoroon liittyi arvovaltainen kuntatalouden auktoriteetti. Sailaksen perustelutkin ovat päteviä ja tuttuja, mutta ne näkyvät menevän täällä huonosti perille.
Totuus on hyvin yksinkertainen: työssäkäyntialueen kokoisessa kunnassa palvelut paranevat. Kerralla isoksi kasvava kaupunki on päättäjänäkin isoa kaliiberia.
Oululle näyttää olevan vaikea päättää isoista, tärkeistä asioista, kuten kallioparkista. Toisiko Suur-Oulun status lisää potkua? Aivan varmasti. Kallioparkki palvelisi paitsi oululaisia, koko seutua ja kaikkia pohjoissuomalaisia. Yhtenä kaupunkina seudun rahkeet kallioparkin toteuttamiseen olisivat ihan toista luokkaa, joten päätöksenteossa tuskin tarvitsisi äpöstää.
***
Ydinvoimaloiden vastustajien yhdistykset ovat nimiltään jonkin puolesta. Juuri ydinvoima tuo alueelle hyvinvointia ja vähentää ympäristöhaittoja.