Ei haudata ää­ni­le­vy-yh­tiöi­tä vielä

Glamouria, rockelämää ja stadionkeikkoja - siinäpä visio, jonka moni aloitteleva muusikko haluaisi kohdallaan toteutuvan. Perinteisesti tähdeksi tähtien joukkoon on päästy työntämällä jalkaa levy-yhtiön oven väliin, mutta tänä päivänä on jo muitakin keinoja käytössä.

Äänilevy on käynyt läpi melkoisen muutoksen 1800-luvun lopun sellakkalevyistä alkaen. Vain pyöreä muoto on säilynyt. Äänilevyjen valmistus kasvoi 1900-luvun loppupuolella suureksi viihdeteollisuudeksi. Internet on muuttanut jakelu- ja kuuntelutapoja.
Äänilevy on käynyt läpi melkoisen muutoksen 1800-luvun lopun sellakkalevyistä alkaen. Vain pyöreä muoto on säilynyt. Äänilevyjen valmistus kasvoi 1900-luvun loppupuolella suureksi viihdeteollisuudeksi. Internet on muuttanut jakelu- ja kuuntelutapoja.
Kuva: Sarviaho Heikki

Glamouria, rockelämää ja stadionkeikkoja - siinäpä visio, jonka moni aloitteleva muusikko haluaisi kohdallaan toteutuvan.

Perinteisesti tähdeksi tähtien joukkoon on päästy työntämällä jalkaa levy-yhtiön oven väliin, mutta tänä päivänä on jo muitakin keinoja käytössä.

Koska vaivaton nettijakelu ja omakustanteet ovat pikkuhiljaa saavuttaneet suosiota, on herännyt kysymys levy-yhtiöiden tarpeellisuudesta. Jos albumin voi tehdä kaikessa rauhassa kotona, miksi artistin tulisi kalastella huomiota isoilta yhtiöiltä?

Toki Suomessa on levy-yhtiöillä vankat perinteet. Maineikas Fazer oli mukana ääniteteollisuudessa jo 1900-luvun alkupuoliskolla, Love Records perustettiin 1966, monikansallinen EMI aloitti Suomessa kaksi vuotta myöhemmin. 1970-luvun lopulla nousuun ampaisi Poko Records.

Mutta onko yhtiöiden toimintamalli 2000-luvulla jo vanhentunut?



Rooli säilynyt


Tamperelaisen Poko Recordsin tuotantopäällikkö Mikko Meriläinen myöntää, että musiikkia julkaistaan yhä enemmän muiden kuin perinteisten levy-yhtiöiden kautta.

Hän ei kuitenkaan etsi asiasta huonoja puolia, vaan näkee valikoimien kasvamisen hyvänä asiana. Toisaalta Meriläinen ei koe ääniteteollisuuden muuttuneen radikaalisti.

"Levy-yhtiöiden rooli on pysynyt ihan samana kuin aikaisemminkin. Jos esimerkiksi ajatellaan suomalaisia bändejä, niin tärkeimmät syyt julkaista levy-yhtiön kautta ovat samat."

Meriläisen mukaan syitä on kaksi.

"Ensinnäkin jakelu. Jos aikoo julkaista fyysisiäkin levyjä eikä vain mp3:sia nettiin. Sitten tärkein asia tuotantovaiheessa on varmistaa se, ettei bändin tarvitse huolehtia siitä tyhmästä taloudellisesta puolesta."



Tiedotus valttia


Levy-yhtiön leipiin pääsevillä on Meriläisen mielestä se etu, että he voivat rauhassa keskittyä siihen, mitä parhaiten osaavat eli musiikkiin. Myöskään taloudellisesta riskeistä ei tuolloin ole huolta.

"Ja sitten on ehkä yksi pointti, mikä on jakelun ohessa vaikeinta itse toteuttaa, eli tiedottaminen. Levy-yhtiöllä on kuitenkin aina se ammattimainen tiedotuskoneisto."

Tiedottaminen tarkoittaa raadollisimmillaan radioiden soittolistoille pääsyä. Soittolistalla sama kappale saattaa soida kymmenenkin kertaa vuorokaudessa. Parempaa markkinointia on vaikea keksiä.

Mutta soittolistalle ei päädytä tuosta vain. Usein ei riitä alkuunkaan, että biisi on loistava.

Vaatii kovaa jalkatyötä ja henkilösuhteita saada varsinkin tuntematon artisti raikumaan radiossa.

Ilmoita asiavirheestä