Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin nykytehtävässään, vaikka salkun sisällön hoidossa ollut paljon enemmän vaikeuksia kuin hän ennakkoon kuvitteli.
Lehtomäkeä on myös moitittu näkymättömyydestä. Kritiikkiä, kovaakin, niskaan on kaadettu.
Lujiten moukarilla iski SDP:n varapuheenjohtaja Piia Viitanen, joka julmisteli: Suomen luonnon pahin uhka on ympäristöministeri itse.
"Lausunto oli yliampuvuudessaan suorastaan humoristinen. Hänen asiasisältöönsä, Naturaan ja niin edelleen, suhtaudun vakavasti. Leiman lyönti päälleni oli tosi yliampuvaa."
Näkyvyyttä on Lehtomäen mielestä vaikea arvioida. Lehtomäen mukaan hänestä on nyt poissa se tuoreus, joka ympäröi ja toi julkisuutta edellisessä hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.
"Silloin olin uusi ministeri, poliitikkona äärimmäisen nuori ja ensimmäisen nainen siinä hommassa. Nykyhallituksessa olen kokeneemmasta päästä. Suurella yleisölläkin on varmaan se mielikuva, että olen ollut politiikassa iät kaiket."
Tarkoituksella Lehtomäki ei ole matalaa profiilia vetänyt. Hän on keskittynyt asioiden hoitoon.
"Sisällöllisesti on ollut vaikeampaa kun alkuun ajattelin. Tasapainon löytäminen erilaisissa asioissa on ollut työlästä. Tiesin, että joudun tässä tehtävässä vääntämään aika paljon kättä omienkin kanssa. Se vääntöä ollut vielä tiukempaa kuin osasin ennakoida."
Haasteita riittää jatkossakin.
Hotellihanke hallitukseen
Alkavalla viikolla Lehtomäki tuo hallituksen käsittelyyn kiistellyn Pallas-Yllästunturin hotellihankkeen.
Siitä hän on vääntänyt kättä oman ministeriryhmänkin sisällä. Valtioneuvostossa asia jäi alkukesästä pöydälle, kun enemmistön tukea ei löytynyt.
Nyt esitystä on hieman muutettu. Vuodepaikkoja lisättäisiin nykyisestä 120:sta 320 paikkaan, mutta hotellin kerrosala pysyisi aiemmin esitetyssä 10 000 neliössä.
"Toivon, että valtioneuvoston merkittävällä enemmistöllä eduskuntaan saadaan esitys Pallas-Yllästunturia kokevan kansallispuistolain muuttamisesta tältä osin", Lehtomäki sanoo.
Myös ilmasto- ja energiapolitiikassa ja etenkin vesiensuojelussa Lehtomäki on saanut käydä aika paljon keskustelua omienkin kanssa.
Ydinvoimasta hän toteaa: "mielellään vähemmän kuin enemmän lisää".
Lehtomäen mielestä lukumäärää merkittävämpää on lisävoiman teho. "Ei tätä voi panna ihan yksi, kaksi, kolme -kysymykseksi."
Kaasuputkea ei voi koplata
Lokakuun alkupuolella eduskunta pääsee puhumaan Itämereen suunnitellusta kaasuputkesta.
Hallitusta on ryöpytetty siitä, että se katsoo hanketta vain ympäristökysymyksenä, kun muualla puhutaan myös turvallisuudesta.
Lehtomäki toivoo, että eduskunta tutustuu myös lainsäädännölliseen pohjaan, joka putkihankkeessa ohjaa valtioneuvoston ja ympäristölupaviranomaisten päätöksentekoa. "Jos korostamme, että Suomi on oikeusvaltio, prosessi ja päätöksenteko etenee loppuun saakka lainsäädäntömme edellyttämällä tavalla ja sen asettamassa kehikossa."
Lehtomäki muistuttaa, että kyse on talousvyöhykelain mukaisesta käsittelystä, vaikka putkeen on linkitetty paljon kaikenlaisia muita asioita.
"Talousvyöhykelaki antaa tietyn osviitan siihen, mitä valtioneuvosto voi ja ei voi ottaa huomioon lupa-asiassa. Pidän aika erikoisena, että europarlamentaarikot, juristit etunenässä, esittävät kaikenlaisia koplauksia."
Laki ei Lehtomäen mukaan mahdollista sitä, että putkelle asetettaisiin ykskaks kohtuuttomia ehtoja. "Venäjän valtion tekemisiä tai tai tekemättä jättämisiä ei hankkeeseen voi linkittää, koska putken rakentamislupaa hakee yksityinen venäläissaksalaishollantilainen yritys."
"On hankala ruveta koplaamaan sellaista, mikä ei ole omassa hallussa. Putken rakentamista koskeva lupapäätös ei kuulu Suomessa millään tavalla poliittisen päätöksenteon piiriin. Se kuuluu ympäristölupaviranomaisille vesi- ja luonnonsuojelulain mukaan."
Kaasuputken turvallisuuskysymyksistä on hänen mukaansa keskusteltu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.
"On keskeistä havaita, ettei kyse ole Suomen aluevesirajasta, vaan kansainvälisestä vesialueesta. Olennaista on myös huomata, että Suomenlahti ja Itämeri kokonaisuudessaan on jo nyt merkittävä energiankuljetusreitti. Mahdollinen kaasuputki ei olennaisilta osin muuttaisi turvallisuusympäristöä. Päin vastoin sillä voi olla turvallisuutta vakauttava vaikutus, koska se linkittäisi keskistä Eurooppaa ja Venäjää yhteen."
Itämeren suojelutoimia tehdään Lehtomäen mukaan koko ajan, vaikkei EU:lta heru rahaa Itämeri-strategiaan.
Helmikuussa järjestetään Suomessa huippukokous Itämeren pelastamiseksi. Baltic Sea Action Groupin sekä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) järjestämän tapaamisen tavoite on kerätä kaikilta kokoukseen osallistuvalta julkinen sitoumus siitä, mitä Itämeren pelastamiseksi aiotaan tehdä.
"On iso juttu, jos saamme valtioiden korkeimman johdon huomion kiinnittymään Itämereen niin, että se alkaa sitoutua suojeluun", sanoo Lehtomäki, joka on aktiivisesti mukana kokouksen valmistelussa.
Pallon kovat haasteet
Lähiajat Paula Lehtomäkeä työllistää eniten loppuvuodesta eduskunnalle annettava valtioneuvoston ilmastopoliittinen selonteko. Hän vetää valmistelevaa ministeriryhmää.
Selonteossa katsotaan vuoteen 2050 asti. "Tarkoitus on nostaa esille niitä politiikan osa-alueita, joihin pitää kiinnittää huomiota nyt tai hyvin pian, jotta suuret muutokset ilmastonäkökulmasta ovat mahdollisia 2050."
Tavoitteena on, että Suomessa pystyttäisiin vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU-sitoumuksen mukaan päästöjä pitää laskea 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Haaste on siten mittava.
"Skenaariot osoittavat tämän olevan mahdollista hyvin erilaisilla lopputulemilla ja jatkuvasti kehittyvällä tekniikalla. Monenlaisia muutoksia pitää pystyä tekemään jo lähivuosina, jotta olemme hiilidioksidipäästöjen osalta vuonna 2050 ihan erilaisessa yhteiskunnassa kuin nyt", Lehtomäki sanoo.
Hän lisää, ettei ilmastonmuutosta pystytä pysäyttämään kahteen asteeseen, jos teollistuneet maat eivät pysty vähentämään päästöjä kollektiivina 80-95 prosenttia.
"Melkoinen mullistus on pakko tehdä, jos aiomme pärjätä tällä pallolla. Ilmastohaasteen lisäksi maapallolla on myös erittäin mittava luonnonvarojen ylikulutuksen haaste."
Laskennallisesti kaikki maapallon vuoden aikana tuottamat luonnonvarat oli kulutettu loppuun jo viime perjantaina.
"Loppuvuosi eletään sitten velaksi tulevilta sukupolvilta", Paula Lehtomäki sanoo.