Viime viikon rankkasateet lakosivat viljaa ympäri Suomen. Kovat kuurot piiskasivat paikoitellen matalaksi kokonaisia peltoja, mutta Pohjois-Suomessa vauriot jäivät pääosin vähäisiksi.
"Pärjäsimme sateiden yli aika hyvin. Etelä-Suomessa vahingot olivat suurempia, koska siellä vettä tuli enemmän", kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Ruukin yksikön tutkija Erkki Joki-Tokola.
Sateita säikähtäneet viljelijät ovat ilahtuneet viime päivien poutajaksosta. Lakoontunut vilja saattaa pelastua, sillä sade ei ehtinyt jyrätä korsia täysin maata vasten.
Silti on liian aikaista juhlia.
"Sadosta ei näyttäisi tulevan huono, mutta yhtään kiloa ei ole vielä korjattu. Enää ei tarvitsisi sataa yhtään", Joki-Tokola korostaa.
Oikukas kesäsää on ollut yleiseurooppalainen ilmiö, joka hämmentää maanosan viljamarkkinoita. Lontoon ja Pariisin raaka-ainepörsseissä vehnätonnin hinta on noussut vuodessa noin sata euroa 220 euroon.
Muun muassa leipomoissa johtajat ovat tarttuneet taskulaskimiinsa. Elintarviketeollisuusliiton johtaja Pasi Lähdetie ehti jo ennakoida korotuksia leivän hintaan.
Kriittisin aika
kohta käsillä
Sadonkorjuu alkaa muutaman viikon kuluttua. Kriittisin vaihe on parin viikon päästä, juuri ennen puinteja.
"Jos kahden viikon aikana tulee kovempia sateita, se voi lyödä lisää viljaa lakoon. Silloin ei ole enää toivoa, että varret nousisivat uudestaan pystyyn", Proagria Oulun luomuneuvoja Olli Valtonen tietää.
Viljalajeista ohra ja kaura lakoontuvat herkemmin kuin vehnä. Viljalajikkeissa on myös huomattavia yksilökohtaisia eroja.
Lakoontunut vilja aiheuttaa vaikeuksia satoa korjatessa, sillä puiminen on hitaampaa. Jyväsato jää myös kosteammaksi, jolloin viljan kuivaustarve kasvaa.
Maan pintaan kaatunutta märkää viljaa vaivaavat usein myös home ja kasvitaudit. Tänä vuonna kasvitaudeista ei näyttäisi kuitenkaan koituvan kovin suurta ongelmaa.
Tähkät huojuvat
raskaina
Vierailu ylivieskalaisen Juha Isokosken peltolohkolla vahvistaa asiantuntijoiden näkemysten todenperäisyyden. Kohtia, joissa vilja on lakoontunut, pilkottaa vain siellä täällä.
"Ehkä kymmenisen prosenttia peltoalasta on lakoontunut. Eikä vilja edes ole lakoontunut pahasti", Isokoski kiteyttää.
"Sitten menisi hankalaksi, jos tähkät viistäisivät kosteaa maata. Tähkät alkaisivat pian itää."
Myös Isokoski tunnustaa, etteivät kesät ole veljiä tai siskoja keskenään. Kun Isokoski rakensi vuosi sitten navettaa, piti rakennusporukka koko kesän aikana yhden puolen tunnin sadetauon.
"Nyt vettä tuli kolmessa viikossa yli sata millimetriä", Isokoski hymähtää.
Viime vuonna pitkä hellejakso kuivatti vilja- ja nurmikasvustot liki pystyyn. Samasta ongelmasta ei ole nyt tietoakaan.
"Tähkät ovat täysipäisiä, isojyväisiä ja painavia. Yhdessä ohratähkässä on yli 50 jyvää", Isokoski laskee.
Ukkosmyrskyt
pahin uhkakuva
Puintiurakan Isokoski päätti viime vuonna 23. elokuuta. Tänä suvena puintityöt alkavat Isokosken arvion mukaan elo-syyskuun vaihteessa.
Viljelijän toivelistalla päällimmäisenä on pitkä sateeton jakso.
"Kyllä sen näin kävellessä tuntee, että pellossa on pintakosteutta. Tämän kesän sateet saisivat olla tässä."
Satokausi on vedenjakajalla - kirjaimellisesti. Tilauksessa oleva poutajakso mahdollistaisi runsaan ja hyvälaatuisen viljasadon. Jos taivaankannen hanat pysyvät auki, käy viljelijöille ohraisesti.
"Muutama vuosi sitten osalla kollegoistani jäivät viljat peltoon. Maa oli niin märkää, ettei koneilla ollut pelloille mitään asiaa", Isokoski muistaa.
Eniten Isokoskea pelottavat rajut ukkosmyrskyt.
"Ne tekisivät pahaa jälkeä nyt, kun tähkät ovat painavia."