Talouskriisi pyörittää autojen kauppaa ja valmistusta uusiin, yllättäviin asetelmiin meillä ja maailmalla. Viime päivien suuri keikaus on se, että Yhdysvaltain kolmesta suuresta valmistajasta Chrysler asetettiin velkasaneeraukseen. Samalla julkistettiin yhtiön liittoutuminen italialaisen Fiatin kanssa.
Tapahtuma kertoo vastaansanomattomasti sen, mihin autoalalla kuljetaan. Pienten autojen taitaja ottaa hoitoonsa valmistajan, joka ei havainnut, että suurten polttoainesyöppöjen ajokkien aikakausi on päättymässä.
Näkemättä on vielä se, miten käy yhtä sikeästi onnensa ohi nukkuneen General Motorsin. GM pyrkii selviämään myymällä lastinsa raskaimmat osat kuten Hummerin ja Saabin, mutta ongelma on, että mahdolliset ostajat eivät pidä merkkejä kovinkaan kuumina.
Fiat sen sijaan on lähtenyt kamppailuun GM:n houkuttelevimmasta eurooppalaisesta osasta eli Opelista. Italialaisyhtiön toimitusjohtaja Sergio Marchionne esitteli Fiatin suunnitelmia maanantaina Berliinissä Saksan poliittiselle johdolle ja GM:n edustajille. Aiheen poliittista merkitystä ja herkkyyttä kuvaa se, että järjestys oli nimenomaan tuo.
Fiatin tähtäimessä on kokonaisuus, joka tuottaisi jopa seitsemän miljoonaa autoa vuodessa. Yhtiöstä tulisi näin Toyotan jälkeen maailman suurin autonvalmistaja. Yhtiön johdon aiemman arvion mukaan autoalalla selviävät vain ne, jotka tuottavat vähintään viisi miljoonaa autoa vuodessa.
Matematiikan ohella alan uudelleenjärjestelyt ovat kuitenkin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa myös politiikkaa. Yhdysvalloissa Chryslerin työntekijät ja johto sulattavat Fiatin aikeet, koska ne pelastavat yhtiön työpaikoista suuremman osan kuin rymähtäminen konkurssiin.
Kovempi taisto nähdään Saksassa. Jos Opel menee Fiatille, sen nykyisestä 26 000 työpaikasta Saksassa osa katoaa varmasti. Työpaikkojen menetyksiä pelätään myös Italiassa. Samaan aikaan Opelin nykyiset mallit menevät kuitenkin kaupaksi olosuhteisiin nähden hyvin. Tällaisen makupalan katoaminen italialaisten suihin voi olla liian kitkerä pala hyväksyttäväksi Saksassa.
Fiatin kannaltakaan kaappaus ei olisi ongelmallinen. Yhtiö on velkainen ja tarvitsee suunnittelemansa mukaiseen operointiin useita miljardeja euroja lyhytaikaista rahoitusta. Varmalta joka tapauksessa näyttää, että vuoden tai kahden kuluttua Euroopan autonvalmistus on kovasti erilaisessa kuosissa kuin nyt.