Pääkirjoitus

Ei alas­to­mia lapsia teat­te­rin kat­so­moon

Oulun tulevien musiikkijuhlien puhutuin esitys jo etukäteen on Satu Tuomiston tanssiteos Riisuttuna.

Oulun tulevien musiikkijuhlien puhutuin esitys jo etukäteen on Satu Tuomiston tanssiteos Riisuttuna. Erikoista näytöksessä on, että sitä pääsee katsomaan vain ja ainoastaan alastomana. Äläkkä on syntynyt siitä, että tanssiesityksen epäillään rikkovan sukupuolisiveellisyyttä.

Esitys on oikeusoppineen mielestä rangaistavuuden rajamailla, jos myös lapsikatsojat joutuvat olemaan esityksessä alasti. Esitykseen osallistumisen ehto puolestaan on alastomuus. Rajanveto käydään sen välillä, ovatko alastomat katsojat osa esitystä vai ei. Epäilty rikosnimike voi olla lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin.

Oulun tanssikeskus Jojo kiistää epäilyt sukupuolisiveellisyyden loukkauksesta. Jojon mukaan kaikki on kunnossa, kun etukäteen on kerrottu, että yleisö on alasti. Lapset pääsevät mukaan huoltajan seurassa.

Taiteessa vapausasteet ovat suuret. Alastomuus on ilmaisukeino muiden joukossa. Oulun esityksen tunnelmaa taatusti tehostaa, että yleisö on kelteisillään. Vaikka alastomuus ei ole tabu, tarvitseeko sen olla itsetarkoitus? Eikö taiteellinen ilmaisuvoima kanna ilman alastonta yleisöä?

Yhteisöllinen alastomuus ei ole uutta. Zodiakin tuottamassa Ihmisen asussa reseptiä kokeiltiin jo muutama vuosi sitten.
Vaikka ihmiset viihtyisivät alasti kotioloissa tai nudistirannalla, yksityisyyden suoja rikkoutuu, jos teatterin katsomossa vieressä istuukin alaston naapurin setä ja täti.

Ongelmat vältettäisiin, jos esityksellä olisi 16 vuoden ikäraja. Toinen, ei tosin pulmaton vaihtoehto on, että lapset ovat vaatteet päällä. Pohdittavan arvoista muutenkin on, pitäisikö teatterissa ottaa ikärajat käyttöön kuin elokuvissa. Riisutun mediahuomio on nyt joka tapauksessa taattu.