Kun työttömyys kasvaa, kuntien ja valtion velanottoviisari on punaisella, ja edessä on verojen korotuksia sekä menoleikkauksia, voisi olettaa, että suomalaiset käpertyvät pitämään huolta ennen kaikkea omasta hyvinvoinnistaan. Kalevan ja viiden muun maakuntalehden mielipidemittaus kuitenkin kertoo (Kaleva 8.3.), että suomalaiset ovat tässäkin tilanteessa yllättävän valmiita avaamaan kontin suuta myös muun maailman ihmisille.
Mittauksen mukaan Suomen antamaa kehitysapua pitää erittäin tai melko tärkeänä 76 prosenttia kansalaisista. Vain joka 20. kansalainen on sitä mieltä, ettei kehitysyhteistyö ole lainkaan tärkeää.
Tukilukemat ovat yllättävän korkeita. Ilmeisesti avun tehoon luotetaan. Mitään suuria skandaaleja ei viime vuosina ole kehitysyhteistyökohteista kuulunutkaan. Tansanian satamiin ruostuneista kehitysaputroolareista on jo muutama vuosikymmen aikaa.
Suomen suuri kehityspoliittinen tähtäyspiste on kehitysyhteistyöpotin nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mikä on YK:n asettama tavoite. Tänä vuonna osuus nousee ennakkotietojen mukaan 0,55 prosenttiin. Kyse olisi 966 miljoonasta eurosta.
Mittauksen mukaan niukka enemmistö kansalaisista pitää tuota summaa sopivimpana pottina. Kolmannes haluisi nostaa summan 0,7 prosenttiin, kymmenesosa Ruotsin lukemiin eli yhteen prosenttiin.
Nykyinen 0,55 prosentin BKTL-osuus ja vajaat miljardi euroa eivät ole vähäinen kädenojennus köyhille maille. 0,7:ää prosenttia on kuitenkin syytä pitää tavoitteena. Onnistunut kehitysyhteisyhteistyö poikii pitkällä jaksolla hyvää myös antajalleen.