"Ehkä ihmiset ovat vähän kyl­läs­ty­neet lö­kä­pök­syi­hin" – Jouni Hynysen mie­les­tä yksi rockin alalaji on nou­se­mas­sa epä­suo­sion suosta

Rock on vanhusten musiikkia, mutta sillä on vielä toivonkipinä, uskoo Rock in the Cityssa tänään esiintyvän Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynynen.

Jouni Hynynen ei usko, että rock on ihan vielä kuolemassa.
Jouni Hynynen ei usko, että rock on ihan vielä kuolemassa.
Kuva: Juhani Hiltunen

Rock on vanhusten musiikkia, mutta sillä on vielä toivonkipinä, uskoo Rock in the Cityssa tänään esiintyvän Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynynen.

– En tiedä, onko mitään tehtävissä. Tämä kansakunta on menetetty, tokaisee Jouni Hynynen, kun häneltä kysyy rock-musiikin tulevaisuudesta.

Hynynen esiintyy Kotiteollisuus-yhtyeineen Oulussa Rock in the City -festivaalilla perjantaina. Ympäri Suomea kiertävä festivaalikiertue aloitti Kuopiosta ja ylitti kävijätavoitteensa keräten satamatorille yli 5000 raskaamman musiikin ystävää.

Mutta muuten rockin tilastot näyttävät synkiltä. Ei ole yllätys, että Spotifyn viime vuoden suosituimpien biisien ja artistien joukossa ei ole yhtäkään rock-bändiä. Eikä sekään, että monella vanhan liiton festivaalilla rock esiintyy enää tapahtuman nimessä.

Festareille ei ole asiaa

Rockin kuolemaa on toitotettu vuosia, mutta ensitokaisustaan huolimatta Hynysen mielestä on ennenaikaista laulaa suruvirsiä ja ripotella havuja arkun päälle.

– Toki kaikki myyntiluvut ovat romahtaneet, mutta jos ajatellaan keikkahommia, niin ainakin meidän keikoilla on ollut aika pirusti porukkaa. Itse asiassa keikoilla yleisömäärä on ollut jopa kasvamaan päin. Se on hiton hyvä merkki.

Hynysen mukaan Kotiteollisuus on pysynyt viimeiset viisitoista vuotta samassa, tappavan tasaisessa kuudenkymmenen keikan tahdissa. Se on pelkästään Suomessa keikkailevalle bändille aivan kunnioitettava luku. Hynysen mukaan kävijämäärät keikoilla ovat olleet jopa hienoisessa nousussa.

– Ehkä ihmiset ovat vähän jo alkaneet kyllästymään niihin lökäpöksyihin, jotka tulevat läppäreiden kanssa heittämään muka keikkaa. Vaikka ei minulla mitään niitä vastaan ole.

Sen Hynynenkin on huomannut, että suurimpien festivaalien lavoille Kotiteollisuutta ei tällä hetkellä kysellä.

– Tämä on nyt ensimmäinen kesä pitkästä aikaa, kun ei oo kovin paljon mitään isompia festarikeikkoja. Mihinkään Ruisrockiin tai Provinssiin ei ole ollut mitään asiaa pitkään aikaan. Me olemme pari viime vuotta tehneet kesällä jopa baarikeikkoja, mitä ei ole aiemmin juuri tapahtunut.

"Onhan rock vähän junttia"

Miksi särökitaran kanssa ei pääse enää festivaalilavoille tai Spotifyn soittolistoille?

– Onhan rock vähän junttia, Hynynen toteaa.

– Vanhanaikaista. Ja kun rupean miettimään näitä kitarabändejä, niin ollaanhan me aika vanhoja ukkoja ja akkoja.

Ja näkeehän sen esimerkiksi Rock in the Cityn esiintyjälistasta. Ovathan Stratovarius, Sonata Arctica ja Mustasch eturivin yhtyeitä, mutta ne kaikki ovat aloittaneet viime vuosituhannella. "Tuoreempia" kasvoja edustaa ainoastaan yksitoista vuotta sitten perustettu Battle Beast.

– Minä en ole viime aikoina löytänyt rock-musasta sellaista oikeasti mielenkiintoista uutta bändiä. Minä seuraan enemmänkin noita vanhoja jyyriä. Jos miettii nykyajan hevibändejä, niin siellä on semmosia kirkujia, että meikäläisen huumorintaju ei riitä siihen. Kauheata tuplabasaripoljentoa, yritetään olla tosi rankkoja, mutta ei oikeasti olla, Hynynen sanoo.

Nuorena Hynysen vanhemmat pakkosyöttivät iskelmää, mutta oma maku kallistui enemmänkin Eppu Normaalin ja Sielun Veljien suuntaan. 80-90-lukujen taitteessa tulivat muun muassa sellaiset bändit kuin CMX ja YUP, joiden kiinnostava, uusi soundi iski Hynyseen. Kotiteollisuus perustettiin 1991.

– Ajattelin, että nämä ovat mielenkiintoisia uusia bändejä. Ja niitähän me lähdettiin sitten imitoimaan.

Rock-musiikista on tietyllä tavalla tullut nykyajan iskelmää: sitä musiikkia, jota keski-ikäiset toimihenkilöt kuuntelevat. Rock-fanin kravatti vaihtuu viikonloppuna nuoruusvuosien farkkuliiviin, kun hänen rippikouluun menevä teini-ikäisensä tuhahtelee iskän nololle musiikkimaulle.

Siihen keski-ikäisten kastiin kuuluu tietyllä tavalla myös 49-vuotias Hynynen. Siitä kertoo esimerkiksi se, ettei hän juurikaan käytä Spotifya.

– Minulla on Spotify kyllä koneella, mutta en minä hirveästi seuraa, miten jengi siellä toimii. Se on ehkä enemmän nuorisohomma, minä olen kuitenkin jo viisikymppinen ukko. En minä jaksa ollaa tuollaisesta paineita, että sikäli tämä on meikäläiselle ihan paskan hailee.

Rähinä kiinnostaa

Valoa näkyy kuitenkin tunnelin päässä myös rokkareille, uskoo Hynynen. Siitä kertoo etenkin punkin suosio.

– Sieltä nousee koko ajan sellaisia kitaravetoisia punkbändejä. Se on hyvä merkki siitä, että nuorisoa kiinnostaa toisaalta myös se rähinä.

Hynynen itse nostaa esille tuoreista punk-tulokasyhtyeistä vuonna 2011 perustetun Nyrkkitappelun, 2012 perustetun Pää kiin ja 2015 perustetun Huoran. Kaikki tältä vuosikymmeneltä!

Kriitikoiden suitsutusta ovat saaneet myös sen kaltaiset kitarayhtyeet kuin Litku Klemetti ja Maustetytöt – ei ihan raskainta rockia, mutta ei elektronista eikä rappiakaan. Haloo Helsinki ja sen laulajan Ellipsin sooloprojekti ovat kiitettävästi radioidenkin soittolistoilla, suuren yleisön tietoisuudessa.

Ehkä Hynynen on oikeassa, ja rockin kuolinilmoitusta ei tarvitse ihan vielä kirjoittaa.