Kunnilla on runsas kuukausi aikaa esittää näkemyksensä pelastustoimen aluejaosta ennen kuin jaosta päätetään lopullisesti. Hallitus käsitteli sisäministeriössä laadittua ehdotusta keskiviikkona iltakoulussaan ja päätti lähettää sen lausunnolle kuntiin ja muihin keskeisiin osapuoliin.
Valtioneuvoston on määrä päättää helmikuussa lopullisesti pelastustoimen alueista.
Koko uudistuksen tarkoituksena on tehostaa pelastustoimen voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Yhdistämällä voimavaroja voidaan karsia päällekkäisiä tehtäviä ja suunnata vapautuvaa työaikaa muihin tehtäviin.
Lähtökohtana hankkeessa on, että pelastustoiminta järjestetään tiheän ja hajautetun paloasemaverkon ja paloasemilta toimivien yksiköiden varaan. Toisena kulmakivenä on, että pelastustoimen kaikkien tehtävien hoitamiseksi oikeat voimavarat ovat oikeissa paikoissa oikeaan aikaa.
Ministeriön ehdotuksessa maa on jaettu 22:een pelastustoimen alueeseen. Useimmissa tapauksissa jako noudattelee maakuntajakoa.
Helsinki on ehdotuksessa oma alueensa, koska sillä on yksinäänkin riittävästi voimavaroja. Uudenmaan maakunta on jaettu kahteen osaan. Vantaan ympärille on koottu Keski-Uudenmaan pelastustoimen alue. Loppuosa Uudenmaan maakunnan alueesta on Läntisen Uudenmaan pelastustoimen alue.
Pohjanmaan maakunnasta Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy on yhdistetty Keski-Pohjanmaan pelastustoimen alueeseen. Muuten tämä alue jäisi toiminnallisesti liian heikoksi. Pohjois-Pohjanmaan maakunta on jaettu kahtia.
Ehdotuksessa lähdetään siitä, että taloudellinen liikkumavara ja riittävän suuri henkilöstön määrä ovat pelastusalueen toimintaedellytysten perusta. Yli 20 miljoonan markan (3,36 miljoonan euron) pelastustoimen budjetti on nykyisin vain runsaalla kymmenellä kunnalla.
Sisäministeriössä on laskettu, että noin 4,2–5 miljoonan euron (noin 25–30 mmk) budjetilla voidaan olettaa saatavan riittävästi liikkumavaraa. Tämä merkitsee sitä, että alueella pitäisi olla noin 100 000 asukkaan väestöpohja.
Päätoimista päällystöä pitäisi olla vähintään 25–30, jotta päällystön varallaolo kaikkina vuorokauden aikoina olisi turvattu. Vakinaisen henkilömäärän tulisi olla lähellä 100:aa työntekijää.
Pelastustoimen kannalta olennaisia hallinnollisia rajoja ovat hätäkeskusaluerajat ja maakuntarajat. Lähtökohtana on, että valtion hätäkeskusaluerajoja ei tulisi ylittää.
Tavoitteena on, että samaan pelastustoimen alueeseen ei tulisi kuntia kahdelta eri hätäkeskusalueelta. Uudenmaan maakunnan alue on poikkeus, koska Keski-Uudenmaan ja Läntisen Uudenmaan alueet joutuvat toimimaan kahden hätäkeskuksen alueella.
Aiemmissa kuntakuulemisissa oli kuntaryhmittymiä, jotka halusivat yhteisesti muodostaa pelastustoimen alueen. Joidenkin kuntien lausunnoissa vaihtoehtoisissa lausunnoissa oli kyse lähinnä siitä, mihin pelastustoimen alueen raja vedetään.
Tasavallan presidentti vahvisti viime viikolla lain pelastustoimen alueiden muodostamisesta. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Laissa säädetään, että valtioneuvosto päättää aluejaosta kuultuaan kuntia. Lakia ei sovelleta Ahvenanmaalla.
