Vangin on mahdollista päästä ehdonalaiseen vapauteen, vaikka hänet tiedetään erittäin vaaralliseksi. Tähän on puututtava kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi.
Jos kansa saisi päättää rikollisten kohtalosta, tuomiot kovenisivat tuntuvasti nykyisestä. Ihmiset eivät siedä rikollisten paapomista. Vahvana elää myös usko kovempien rangaistusten parantavaan vaikutukseen.
Rikollisuus ei valitettavasti ole ratkaistavissa vain tuomiota koventamalla. Tästä puhuvat omaa kieltään esimerkit maista, joissa rikollisia kohdellaan paljon kovakouraisemmin kuin Suomessa. Pitkillä tuomioilla saadaan kyllä vankilat täyteen, mutta ei rikollisuutta vähennetyksi eikä kansalaisten oloa yhtään turvallisemmaksi.
Vankila ei ole parantola. Parhaimmillaan se toimii varoittavana esimerkkinä mutta pahimmillaan rikollisten korkeakouluna, jossa viimeistään opitaan alamaailman työtavat ja pelisäännöt.
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan keinoja, miten voitaisiin ehkäistä vakavien väkivaltarikosten uusiminen.
Kansalaisten turvallisuuden kannalta tämä on avainkysymys. Ongelma eivät ole ne vangit, jotka saavat lyhyen tuomion pikkurikoksesta ja istuvat sen avolaitoksissa. Pulmallisinta on kyetä vaikuttamaan vakavia väkivaltarikoksia tehneisiin ja pitkän aikaa vankilassa istuneisiin rikollisiin.
Eripituisia jaksoja vuosikymmenet vankilassa istuneiden on vaikea asettua normaaliin elämään tuomion päätyttyä. Vankilassa laitostuu, ja paluu siviiliin pelottaa koviakin linnankävijöitä.
Vaikka laki on kaikille sama, tuomiot vaihtelevat. Lain soveltaminen mahdollistaa sen, että samasta rikoksesta voidaan antaa eripituisia vankeusrangaistuksia.
Jos välttämättä halutaan koventaa tuo-mioita, se onnistuu nykyisen lainsäädännön puitteissa. Eri asia on, missä tapauksissa siihen on viisasta turvautua. On vaikea löytää kestäviä perusteita sille, että tuomioita kovennettaisiin kautta linjan.
Perustellulta sen sijaan tuntuu vaatimus tiukentaa otetta väkivaltaisesti käyttäytyviä rikollisia kohtaan. Ei niinkään siksi, että kovennetut tuomiot auttaisivat heidät takaisin oikealle tielle, vaan siksi, että näin suojeltaisiin muita kansalaisia joutumasta heidän väkivallantekojensa kohteiksi.
Tämä vaatisi muutosta ehdonalaiskäytäntöön. Nykyään ehdonalaisuuteen pääsystä on tullut automaatti. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan (Kaleva 25.2.2012) Suomessa ei ole vuoden 2006 jälkeen kertaakaan estetty vangin pääsyä ehdonalaiseen sen vuoksi, että vanki tiedetään erittäin väkivaltaiseksi.
Lain mukaan ehdonalaisuuteen pääsy voitaisiin estää.
Rikoslaissa on kohta, jossa ehdonalaisuuden alkamista on lupa lykätä, jos pidetään ilmeisenä sitä, että vanki syyllistyy törkeään rikokseen vapauduttuaan. Tähän ei ole kuitenkaan nojauduttu. Siksi kymmeniä erittäin väkivaltaiseksi arvioituja vankeja on vapaalla jalalla.
Erittäin väkivaltaisille vangeille pitäisi tehdä samanlainen vaarallisuus- ja riski-arviointi kuin elinkautisvangeille ennen heidän vapauttamistaan. Niinikään ehdonalaisen pituutta on joissain tapauksissa syytä lyhentää ja valvontaa tiukentaa.