Kuntia, joiden heikko talous voi tehdä niistä kriisikuntia, on kaikkiaan viisitoista. Kriisikuntaehdokkaiden kärjessä talouslukujensa perusteella ovat Honkajoki, Raasepori, Taivassalo ja Evijärvi.
Kaikki neljä kuntaa tekivät viime vuoden tilinpäätöksessään asukasta kohden yli 800 euroa alijäämää, Honkajoki lähes tuhat euroa.
Seuraavaksi vahvimmat ehdokkaat kriisikunniksi ovat tilinpäätöksen perusteella Vihanti, Alavieska, Kitee, Tohmajärvi, Kerimäki ja Artjärvi. Niille kaikille kertyi viime vuonna alijäämää yli 700 euroa asukasta kohden.
Artjärvi yhdistyy ensi vuoden alussa itseään suurempaan Orimattilaan ja välttää siten kriisikunnaksi joutumisen. Myös Honkajoki on mukana Parkanon seudun kuntaliitosselvityksessä, mutta liitos tuskin ehtii toteutua ensi kesään mennessä, jolloin kriisikuntia nimetään seuraavan kerran.
Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto arvioivat STT:lle heinäkuussa, että uusia kriisikuntia nimetään ensi vuonna noin kymmenen.
Kriisikunnan nimike on kunnalle huono ja hyvä asia. Se osoittaa, että talouskuri on pettänyt. Valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee kunnalle tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa ankaraa säästökuuria. Sille saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta.
Toisaalta kriisikunnan leima voi antaa päättäjille rohkeutta tehdä tiukkoja taloudellisia päätöksiä.
Kriisiluokitukseen johtaa suuri alijäämä tilinpäätöksessä kahtena vuonna peräkkäin. Valtiovarainministeriön asettama raja on yli 500 euron alijäämä viimeistä edelliseltä ja yli tuhannen euron alijäämä edellisvuodelta asukasta kohden. Yhdenkään edellä mainituista kunnista ei siis auta tehdä alijäämää yli tuhatta euroa asukasta kohden tänä vuonna.
Alijäämän 500 euron kriittisen rajan ylittivät viime vuonna myös Kylmäkoski, Säkylä, Urjala, Valtimo, Toivakka, Hyrynsalmi ja Kajaani. Kylmäkoski yhdistyy ensi vuoden alussa Akaan kanssa ja katoaa Artjärven tapaan kuntakartalta.