Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajavalinta lähestyy ratkaisuaan. Maanantaina käytäviin haastatteluihin on kutsuttu kolme kärkiehdokasta. Kuntayhtymän hallituksella on kova työ hakea jonkin ehdokkaan eduksi se pieni ero, joka ratkaisee kisan.
Kaleva lähetti kärkiehdokkaille Jalasjärven kunnanjohtajalle Esko Juntuselle, Kainuun maakuntajohtajalle Hannu Leskinen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajalle Jaakko Pihlajamäelle omat kysymyksensä.
Pääpiirteissään vastaukset olivat hyvin samanlaisia.
Kuntien vastuu
Vastuu erikoissairaanhoidosta on jatkossakin kunnilla, jos ehdokkaita on luottaminen. Esko Juntunen sanoo päävastuun kuuluvan julkiselle sektorille. Kun valtiota asia ei kiinnosta, jäljelle jäävät nykyiset tahot. Juntunen väläyttää mahdollisuutta vastuun siirrosta maakunnille.
Hannu Leskinen ei näe lisäarvoa siinä, että vastuu siirrettäisiin kunnilta valtiolle. "Verorahoitteisella hoidolla palvelut turvataan kaikille tuloista tai asuinpaikasta riippumatta."
Jaakko Pihlajamäki pitää varsin toimivana nykyjärjestelmää, jossa valtio on antanut järjestämisvastuun kunnille. Erikoissairaanhoidon pitää perustua pääosin julkisiin sairaaloihin, joka takaa tasaisen alueellisen ja sosiaalisen palvelun saatavuuden.
Sairaanhoitopiirin tehtävä on Juntusen mielestä tukea muun muassa kuntia uudistamaan laitoshoitopainotteista yli 75-vuotiaiden hoitoa. Erikoissairaanhoidossa paino on akuuttihoidolla ja päivystyksellä.
Leskinen näkee Oysin tehtäväksi erityistason palvelut kuten vaativat ja harvinaiset leikkaukset ja toimenpiteet. Leskinen uskoo pienimpien sairaanhoitopiirien ja alueiden terveyskeskusten muodostavan tulevaisuudessa terveyspiirejä.
Pihlajamäen mielestä sairaanhoitopiirin on muovattava toimintojaan kuntien ohjauksen mukaisesti. Hän on valmis harkitsemaan tukitoimintojen ulkoistamista. "Jokainen rajapinta pitää analysoida erikseen."
Tehon mittarit
Kaleva kysyi kolmelta sairaanhoitopiirin johtajaehdokkaalta, miten hoidon tehokkuutta pitäisi mitata? Juntusen mukaan selkeitä mittareita ei ole, mutta kustannuksia pitäisi pystyä laskemaan palvelutuote- ja potilaskohtaisesti. Toimintaa pitää myös verrata toisiin sairaanhoitopiireihin.
"Paino ei ole suoritteiden (käyntien, hoitopäivien) määrässä, vaan siinä, miten hyvä lopputulos saadaan aikaan -- millaista terveyshyötyä", Leskinen vastaa.
Pihlajamäen mielestä on paras mitata vaikuttavuuskriteerein. "Kuinka paljon terveyshyötyä saa hoidosta suhteessa kustannuksiin?"
Juntunen arvioi hoitotakuun toimivan suurimmaksi osaksi, mutta suun terveydenhoidossa työssäkäyvät pitäisi jättää yksityissektorin hoidettavaksi. Leskinen arvioi kansalaisten pääsevän nykyään aiempaa nopeammin hoitoon. Pihlajamäki pitää hoitotakuuta edistysaskeleena, mutta korostaa sairaaloissa ydinasian olevan kiireellisen tutkimuksen ja hoidon antamisen.
Päivystysjonoja Juntunen lyhentäisi ohjaamalla pitkäaikaispotilaat ajanvaraukseen. Leskinen näkee terveysasemien tehokkaan toiminnan olevan a ja o, puhelinohjausta voidaan lisätä. Pihlajamäki sanoo, että päivystykseen tarvitaan riittävästi henkilöstöä, sähköisillä neuvonta- ja ohjausjärjestelmillä voidaan vähentää painetta.