Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion oppilaat pistivät perjantaina eurovaalipaneelinsa osallistujat tyylioppilaskirjoitukseen. Euroopan parlamenttiin ehdolla olevien Satu Hassin (vihr.), Liisa Jaakonsaaren (sd.) ja Anneli Jäätteenmäen (kesk.) vastaukset arvioitiin yo-tutkintolautakunnan perusteiden mukaan.
Jäätteenmäki ja Hassi nappasivat vastauksistaan viisi pistettä, kun maksimi on kuusi. Jaakonsaari sai tyytyä 4,5 pisteeseen. Ehdokkaat vastasivat kysymykseen, mitä mahdollisuuksia EU:n järjestelmät ja ohjelmat tarjoavat koululaisille ja opiskelijoille.
"Enpä muistakaan milloin olisin joutunut kirjoittamaan käsin näin pitkää tekstiä", Jaakonsaari puuskahti muiden myötäillessä vierellä.
Koulutusta ei haluta yhtenäistää
Nuoret kysyivät, miten äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa eurovaaleissa. Tulisiko äänestysikää alentaa 16 vuoteen? Hassi ja Jäätteenmäki olisivat valmiita pudottamaan ikärajaa kuntavaaleissa, mutta eivät muissa. Jaakonsaaren mielestä nykynuoret tietävät asioista paljon enemmän kuin aikaisemmin, ja äänestysikää voisi alentaa, mutta ensiksi 17 vuoteen.
"Pitäisi pystyä tiedottamaan paremmin siitä, millaisia poliittisia vääntöjä EU:n päätökset ovat. EU ei ole mikään automaattinen taikatuutti, josta päätökset tupsahtavat", Hassi ehdotti keinona lisätä kiinnostusta.
Koululaisia kiinnosti, pitäisikö EU:ssa yhdenmukaistaa toisen asteen opintoja, joihin lukio muun muassa kuuluu. Kolmikko oli yhtä mieltä siitä, että jokaisessa maassa koulutus täytyy olla lähtökohdiltaan omanlaistansa. Sitä vastoin tutkintoja tulee voida sorvata siten, että esimerkiksi lääkäri pystyy työskentelemään suhteellisen sujuvasti toisessa maassa.
"Tämä on sellainen asia, jossa en halua liittovaltiokehitystä. Jos jossakin maassa systeemi toimii, muissa maissa voidaan ottaa opiksi", Hassi sanoi.
Suomen vai Euroopan edustaja
Entiset kuusiluotolaiset halusivat myös tietää, edustaako suomalainen europarlamentaarikko Suomea vai Eurooppaa. Jäätteenmäki vastasi edustavansa suomalaisia, ei Suomen hallitusta mutta huomautti olevansa myös eurooppalainen.
"Suomen asioista tiedän ja heidän asioitaan haluan ajaa", hän sanoi.
Jaakonsaari korosti, että europarlamentissa ei ole suomalaisten ryhmää, vaan europarlamentaarikot työskentelevät arvoilleen sopivassa ryhmässä.
"Tuon parlamenttiin suomalaisen näkökulman: meillä on kylmää ja pitkät etäisyydet. Minun täytyy ymmärtää, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa on kuumaa ja valtavat pakolaisvirrat. Tästä syntyy se yhteinen politiikka, jossa on meidän tuomamme ulottuvuus mukana", Jaakonsaari linjasi. "Suomen eduskunnassa ei toimita maakuntien eduskuntaryhminä vaan poliittisina ryhminä. Sama europarlamentissa. Jos siellä toimittaisiin kutakin jäsenmaata edustavina ryhminä, pienet jäisivät isojen jalkoihin. Ryhmissä voi vaikuttaa asioihin", Hassi totesi.
Kokeneet poliitikot eivät tyrmänneet julkkisehdokkaita vastatessaan kysymykseen, pitääkö parlamentaarikolla olla poliittista taustaa vai riittääkö julkisuus.
"Jokainen tietää, että kokemus politiikasta on vahvuus. Jos osaa valmiiksi soittaa, ei tarvitse enää opetella soittamaan", Jaakonsaari sanoi.
Jäätteenmäen mielestä europarlamentaarikolta vaaditaan asiantuntemusta, vuorovaikutustaitoja ja sitkeyttä mutta myös unelmia, jotta jaksaa tehdä töitä. Hassin mukaan poliittinen kokemus auttaa siihen, että europarlamentaarikko saa eteensä koko ajan valtavan määrän uusia asioita, joihin pitäisi perehtyä.
Suomalaisen yhteiskoulun lukion vaalitenttiin vastailivat Anneli Jäätteenmäki (oik.), Liisa Jaakonsaari ja Satu Hassi. Tapahtuman juontajina toimivat koulun oppilaat Valtteri Aine ja Julia Erling Pekka Ala-aho Eurovaaliehdokastentti kiinnosti Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion oppilaita. Äänestysinto syntyy sisällöistä. Pitää kertoa, että yli puolet Suomen lainsäädännöstä saa alkunsa Euroopan unionista. Siksi kannattaa äänestää." Liisa Jaakonsaari (sd.) kansanedustaja