Digitaalitaloudesta on pahin huuma haihtunut ja nyt on aika taas edetä. Oulussa alkoi tiistaina kaksipäiväinen digitaalitalouden tapahtuma eForum Oulu 2002, jossa keskustellaan sähköisen talouden piirteistä.
Tietoteollisen liiketoiminnan professori Timo Koivumäki Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnasta sanoo, että sähköisen liiketoiminnan kehitys on alkanut mennä terveeseen suuntaan. "Hihat on kääritty ja on ruvettu töihin. Terveellä pohjalla olevia käytännöllisiä sovelluksia syntyy", sanoo Koivumäki.
Hänen mukaansa nyt siirrytään sähköisessä liiketoiminnassa teknologiavetoisesta toiminnasta kohti liiketoimintavetoista toimintamallia. Siinä sähköisen liiketoiminnan ratkaisut tukevat koko yrityksen toimintaa.
Lisäksi kuluttajain tarpeet ja asenteet sekä julkisen sektorin rooli informaatioyhteiskunnan generaattorina ja sähköisen liiketoiminnan kaitsijana vaikuttavat siihen, miten tietoverkkoliiketoiminnassa onnistutaan.
Kuluttajien asenteet ja tarpeet viime kädessä määräävät sen, mitkä palvelut menestyvät. Kuluttajien ja yritysten keskinäisessä kaupassa on Koivumäen mukaan nähtävissä suuntaus kohti monikanavaisuutta. Kuluttajille tarjotaan useita eri asiointikanavia, joista he valitsevat kulloiseenkin tilanteeseen sopivimman.
"Erityisesti mobiilien käyttöliittymien rooli kuluttajille täsmätietoa ja täsmäpalveluita tarjoavana kanavana nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin", uskoo Koivumäki.
Internetin käyttö USA:ssa on edellä Eurooppaa. USA:ssa puolestaan ollaan jäljessä esimerkiksi kännyköiden käytössä erilaisten palveluiden hankintaan.
Amerikkalaisen markkinointiin ja yrittäjyyteen perehtyneen professorin Venky Shankarin mukaan amerikkalaisilla kuluttajilla on todennäköisesti tietty kynnys ryhtyä käyttämään pientä kännykkäruutua, kun ovat laajasti tottuneet käyttämään tietokonetta. Mahdollisuuksia toki on monella tasolla ja kehitys jatkuu.
"On välttämätöntä saada aikaan saumaton yhteistoiminta laitteiden, verkkojen ja datan kesken, ennen kuin voidaan täysin ymmärtää langattoman bisneksen kaikki mahdollisuudet", Shankar sanoo.
Kun eri alojen yritysten teknologiset ratkaisut toimivat yhteen langattomassa tiedonvälityksessä päivittäisessä elämässä, kuluttaja saa Shankarin mukaan mitä haluaa: toimivan ratkaisun.
Tietotekniikka jakaa yhteiskuntaa
Takavuosina puhuttiin kovasti siitä, kuinka tietotekniikka poistaa etäisyyksien merkityksen. Kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kyösti Karjula sanoo, että todellisuudessa viime vuosina alue-erot ovat vahvistuneet, jopa itc-sektorin sisällä vain muutamat kotimaiset alueet ovat ottaneet tämän toimialan haltuunsa.
Eroja on myös tavallisten kansalaisten kesken. Karjula muistuttaa, että Suomi ei esimerkiksi ole mitenkään hyvin sijoittunut OECD-maiden tilastoissa tietokoneiden levinneisyydessä kotitalouksiin. Suomessa internet-yhteyksien hankinta on selvästi riippuvaisempaa tulotasosta kuin muissa Pohjoismaissa.
"Suomessa hyvätuloisimmasta neljänneksestä noin 65 prosenttia ja alimmasta neljänneksestä noin 10 prosenttia on hankkinut internetyhteyden, vastaavat luvut esimerkiksi Tanskassa ovat noin 55 ja 40 prosenttia", Karjula sanoo.
Karjulan mukaan tietoyhteiskuntakehitys on edennyt siihen vaiheeseen, että yhä enemmän painoarvoa saa uuden tekniikan vaikutus ihmisten hyvinvointiin. "Oulun yliopiston yhteyteen olisi mahdollista hyvinvointilaitos, jossa tutkimuksen kohteena ei olisi vain hyvinvointiteknologia vaan ihmisen ja teknologian suhde laajemmin, teknisen kehityksen sosiaaliset ja fyysiset vaikutukset ihmisen toimintaympäristöön.
Lue artikkeli: Yliopistolla digitaalitalouden ja sisältötuotannon seminaari