Eeva Keinänen kairasi jäätä rivakoin ottein Taskisenrannassa lauantaina. Välillä kaira pysähtyi, mutta sinnikkäästi nainen jatkoi vääntämistään. Ei huolinut tarjottua apua, sillä elleivät omat voimat riitä, on viisain miettiä muilta harrastuksia.
"Voi voi, kohta täytyy pilkillä käynti lopettaa. Käsi ei tahdo kestää", hän harmitteli. Kairasi silti urakkansa loppuun.
Eeva Keinäsen kädet ovat kokeneet kovia. Toista niistä on leikattu ja molemmat sattuivat paleltumaan edellisissä pilkkikilpailuissa Vaalassa. Hän auttoi tuolloin pikkupoikaa varusteiden huollossa ja suoristi tämän kairankin. 15 asteen pakkasessa tuulisessa säässä oli lopputuloksena jäiset kädet, joihin tuli rakkuloita ja joista lähti nahka.
Lauantaina Keinänen kisasi parantunein sormin menestyksestä. Jouti silti porisemaan, tarina toisensa jälkeen livahti herttaisen naisen huulilta kuin varkain.
Lähes kolmekymmentä vuotta pilkkikilpailuja kiertänyt vaalalaiskalastaja muisteli niin Hetan mahdottoman paksua jäätä kuin Porvoon neljänkymmenen kilon saalistakin. Kertoi naisesta, joka pilkki sääntöjen vastaisesti kahdella pilkillä ja miehestä, joka ujutti kalojensa joukkoon jo edellispäivänä pilkkimänsä kaloja. Jäisiä kun olivat, jäi huijauksestaan kiinni.
"Minä en ikinä kehtaisi näyttää sen jälkeen silmiäni kenellekään."
Taskisenrannan pilkkikilpailun puolivälin jälkeen Keinäsellä oli kasassa "isoja jörriköitä", olisiko 400-500 grammaa, hän arveli. Hyssytteli silti saavutuksellaan, jotta muut eivät hakeutuisi liian lähelle.
Keinänen osallistui kilpailuun yhdessä miehensä kanssa. He kilpailevat ennen muuta toisiaan vastaan, kotoisasti tiskivuoroista.
"Monesti on käynyt niin, että mies on joutunut tiskaamaan. Mutta tänään tiskivuoro jää varmaan minulle."
Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajan kalastajapiirin järjestämässä piiri-cupin toisessa osakilpailussa kyykki jäällä puolensataa osallistujaa aamukymmenestä iltapäiväkahteen.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!