Maailmalla yleistynyt eettinen sijoittaminen tekee tuloaan myös Suomeen. Toiminnalle voi toivoa menestystä, jos se todella edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa yritysten yhteiskuntavastuuta.
Toimintaa kutsutaan useallakin nimellä: puhutaan eettisestä tai yhteiskunnallisesti vastuullisesta sijoittamisesta. Tavallisesti on kysymys sijoittamisesta sellaisiin yrityksiin, jotka eivät tuhoa ympäristöä, loukkaa ihmisoikeuksia tai muuten toimi moraalisesti kyseenalaisesti.
Yleensä eettinen sijoittaja hylkää yritykset, jotka ovat tekemisissä aseiden, tupakan, alkoholin tai seksiteollisuuden kanssa. Yleisiä sijoituskohteita ovat yritykset, joiden tiedetään kohtelevan työntekijöitään hyvin ja sijoittavan vaikkapa ilmastonmuutosta estävään tekniikkaan.
Vastuullista sijoittamista harjoittavat maailmalla sekä piensijoittajat että satojen miljardien omaisuutta hallinnoivat eläkerahastot. Euroopassa yhteiskuntavastuullisesti sijoitetun varallisuuden osuuden arvioidaan olevan 10-15 prosenttia kaikesta sijoitusvarallisuudesta. Sijoitukset ovat kasvaneet nopeasti.
Eettisen sijoittamisen voi paristakin syystä olettaa saavan nykyistä laajemman jalansijan myös Suomessa. Suomalaisista yli puolella on tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia, ja osuuden arvioidaan kasvavan. Kotitalouksilla on rahoitusvarallisuutta 120 miljardin euron verran.
Samaan aikaan kansalaiset ovat yhä huolestuneempia ympäristön tilasta ja toisaalta aiempaa valmiimpia tukemaan esimerkiksi kehitysmaiden ihmisten elinolojen kohentamista. Perustekijät vastuullisen sijoittamisen suosion kasvulle ovat siis olemassa.
Suomessapankit ja sijoituspalveluyritykset ovatkin vähitellen heränneet tarjoamaan kohteita vastuullisille sijoittajille. Tätä nykyä eettisiä rahastoja on meillä kymmenkunta. Esimerkiksi Britanniasta ja Ruotsista olemme kuitenkin kaukana perässä. Ruotsissa eettisiä rahastoja on jo useita kymmeniä ja niissä rahaa yli kymmenen miljardia euroa.
Jo useamman vuoden ajan ovat Suomessakin olleet jo liikkeellä muutamat institutionaaliset sijoittajat, kuten työeläkelaitokset ja evankelis-luterilainen kirkko. Työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestön Telan linjauksen mukaan taloudellisen vastuullisuuden ohella myös muut yhteiskuntavastuun osatekijät tulee voida ottaa huomioon eläkevarojen sijoituspäätöksiä tehtäessä. Kirkko pyrkii uusien eettisten ohjeidensa mukaan sijoittamaan yrityksiin, jotka "tuntevat vastuuta yksilöstä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta".
Telan muistiossa on merkittävä arvio, sama, jonka ovat tehneet yhä useammat sijoittajat maailmalla: yhteiskuntavastuullisiin rahastoihin tehtyjen sijoitusten pitkän aikavälin tuotot ja riski eivät poikkea merkittävästi muista sijoituskohteista. Telan mukaan on jopa perusteita arvioida, että yhteiskuntavastuustaan hyvin huolehtivat yritykset voivat pitkällä jaksolla menestyä paremmin kuin kilpailijansa, joita vastuullisuus ei juuri kiinnosta.
Se on vastuullisen sijoittamisen menestyksen peruskysymys. Eettinen sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan myös tuottojen etsintää, eikä siinä ole mitään väärää. Jos eettiset sijoitukset tuottavat hyvin, niiden suosio kasvaa ja syntyy positiivinen kierre, joka parhaimmillaan johtaa ympäristön tilan paranemiseen ja kohentaa työntekijöiden asemaa ja ihmisoikeuksia siellä, missä niissä on puutteita.
Sijoittajan omalle kontolle jää arvioida, millaiset kohteet oikeasti täyttävät sosiaalisesti vastuullisiksi luettavien sijoitusten kriteerit. Niitä ei ole määritelty kiistattomasti missään. Pelkkä eettiseltä kuulostava nimi ei vielä takaa mitään.