Kantasolututkimuksen lainsäädäntö vaihtelee maittain. Kantasolututkimuksessa kuumin peruna on alkioiden kantasolututkimus.
Sen sijaan aikuisten kantasolujen käyttö tutkimukseen on sallittua lähes kaikkialla maailmassa ilman eettistä kitkaa.
Alkiotutkimuksessakin esiintyy suuria eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Ruotsissa kantasolututkimukselle ei ole omaa lainsäädäntöä, vaan siihen sovelletaan lakia hedelmöittyneiden munasolujen käytöstä. Tällöin esimerkiksi alkiotutkimus sallitaan 14 vuorokauteen saakka hedelmöittymisestä.
Saksassa laki kieltää ihmisalkioiden käytön tutkimuksessa, mutta ei estä kantasolulinjojen maahantuontia. Irlannissa kantasolututkimus on kielletty.
Suomessa alkioiden kantasolututkimus on sallittua tietyin rajoituksin. Suomessakin alkioita saa käyttää tutkimuksessa vain 14 ensimmäisen vuorokauden ajan.
Lainsäädäntö
jatkuvassa muutoksessa
Käytetyt alkiot ovat esimerkiksi hedelmöityshoidossa käytettyjä hedelmöitettyjä munasoluja, joille ei ole käyttöä.
Euroopan maista suvaitsevimmin alkioiden kantasolututkimukseen suhtautuvat Hollanti ja Iso-Britannia. Nihkeimmin käyttöön suhtaudutaan Etelä-Euroopassa ja maissa, joissa myös abortin vastustaminen on voimakasta.
Ihmisalkioiden sijasta eläinalkioiden käyttö kantasolututkimuksiin on mahdollista.
Kantasolutukimusta koskeva lainsäädäntö muuttuu eri puolilla jatkuvasti, ja vaikka kantasolututkimus olisi hyväksytty, ei kantasolujen luomista yksinomaan tutkimustarkoitusta varten useimmissa tapauksissa hyväksytä.
Aina Dolly-lampaan luomisesta asti myös ihmisen kloonaus on ollut monien tavoitteena. Viimeksi eteläkorealaiset ja brittiläiset tutkijat ovat ilmoittaneet onnistuneensa ihmisalkion kloonauksessa.
Alkioiden kloonaus muuhun kuin terapeuttiseen tarkoitukseen on lailla kielletty lähes kaikissa maissa.
Lähteet: Euroopan komissio, Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta