Toimittaja kävi karhunkatselukopilla lähellä Venäjän rajaa. Karhuja oli kuin jäniksiä.
Kapeaa hiekkatietäkin pääsisi perille. Silti tallaamme viimeiset sadat metrit jänkää.
Aitoa kainuunkorpea, jossa pehmeä polku suikertaa mättäiden ja harmaaoksaisten kuusien lomasta kohti määränpäätä.
– Mahdollisimman vähän töminää, isäntä Eero Seppänen, 74, perustelee reitinvalintaa.
Retken etiketin hän on varmistanut jo autolla, joka on jäänyt puomin taakse, vajaan puolen kilometrin päähän.