Pääosa Oulaisten Matkanivalla sijaitsevan tilan navetasta löydetyistä 27 naudasta oli lopetettu ampumalla. Osan kuolinsyy on yhä epäselvä.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Eelan tutkijat menevät tortaina paikan päälle ottamaan näytteitä. Raadot toimitetaan eläinten ongelmajätelaitokselle Honkajoelle vielä tällä viikolla.
Oulaisten kaupungin maaseutusihteeri Keijo Pylväs kertoo keskiviikkona ilmenneen, että ainakin osa eläimistä oli lopetettu ampumalla. Aluksi ampumajälkiä ei huomattu paksun karvapeitteen kätkettyä ne, eikä elämissä näkynyt verta.
"Mikään ei puolusta tällaista eläintenpitoa. Eläinten olosuhteet tässä navetassa poikkeavat valtavasti paikkakunnan tavanomaisesta karjanhoidon tasosta. Herää kysymys, miten omistaja aikoi tyhjentää navetan", Pylväs toteaa.
Keskiviikkona ilmeni myös, että osittain vapaana olleiden nautojen joukossa oli yksi poikinut eläin. Sen vasikka oli miltei hautautunut lietteeseen.
Jo alustavat tutkimukset osoittavat, ettei eläinten voitu yksiselitteisesti sanoa kuolleen nälkään. "Paikalla käyneen eläinlääkärin mukaan osa kuolleista naudoista oli melko laihoja, mutta osa normaalikuntoisen näköisiä", toteaa läänineläinlääkäri Antti Nurminen Oulun lääninhallituksesta.
Nautojen kuolinsyy ja -aika selvitetään perusteellisin tutkimuksin. "Koska raadot ovat jäisiä, on helpompi ottaa niistä näytteitä kuin kuljettaa ne minnekään tutkittavaksi. Samalla saadaan myös parempi kuva yleisestä ravitsemustilanteesta", Eelan Oulun alueyksikön johtaja Antti Oksanen perustelee tutkijoiden jalkautumista Oulaisiin.
Tutkimus tehdään tavanomaisin patologisin menetelmin. Eläimistä otetaan näytteitä, jotka viedään tutkittavaksi Eelan laboratorioon. Näytteiden perusteella uskotaan saatavan selvyys eläinten kuolinsyystä ja mahdollisesti myös ajankohdasta.
Oksasen mukaan tarkan kuolinsyyn selville saaminen riippuu paljon siitä, kuinka pitkä aika eläinten kuolemasta on kulunut. Jos aikaa on vierähtänyt paljon ja eläimet ovat olleet pakkasessa, saattaa määrittely olla vaikeaa.
Tutkimuksella lisätietoa
Antti Oksanen sanoo tutkimustulosten valmistumisen riippuvan siitä, mitä kaikkia näytteitä pidetään tarpeellisena ottaa eläimistä. Nautojen on epäilty kuolleen paitsi ampumalla mahdollisesti myös ruuan tai juoman puuteeseen tai ulosteiden myrkkykaasuihin.
"Ilman vettä nautaeläin ei elä kauan, ei montaa päivää. Ruuatta se sen sijaan saattaa pärjätä viikkojakin. Jos vettä on tarjolla riittävästi, voi kulua pitkään ennen kuin henki lähtee", Antti Nurminen kertoo.
Nälkään kuoleminen saadaan selville tutkimalla, löytyykö sydämen sepeluurteesta tai putkiluiden ytimestä rasvaa. Rasva häviää viimeisenä putkiluiden ytimestä.
Janoon kuoleminen ilmenee eläinten nestehukkana. Märehtijöiden vetinen pötsi muuttuu kuivaksi, ellei eläin saa juotavaa. Myös verestä katoaa neste. Elävällä eläimellä janon voi lukea ihon kimmoisuudesta ja silmien sijainnista.
"Silmät painuvat kuopalle, jos silmäkuopasta katoaa neste. Silmät painuvat kuopalle myös, jos eläin nälkiintyy", Antti Oksanen toteaa.
Kuolleista eläimistä tarkkaillaan samoja merkkejä kuin elävistä eläimistä.
Jos eläimet ovat kuolleet ulosteiden tuottamaan myrkkykaasuun, se selviää verinäytteestä. Lantakaasumyrkytys vaikuttaa veren kuvaan. Lantakaasu voi Oksasen mukaan tappaa varsin nopeasti niin eläimen kuin ihmisenkin. Lantakaasussa oleva rikkivety on erittäin myrkyllistä.
Raadot Honkajoelle
Keijo Pylväs kertoo, että raadoista pyritään eroon mahdollisimman pian. Ne on aikomus kuljettaa eläinten ongelmajätelaitokselle Honkajoelle viimeistään perjantaina.
Tilan maille haudattujen ruhojen kohtalosta ei ole tehty päätöstä. Oulaisten kaupungin ympäristösihteeri Jouni Aitto-oja sanoo jätelain velvoittavan yksiselitteisesti toimittamaan tältä alueelta kuolleiden eläinten ruhot raadonkeräykseen.
"Eläinlääkintä- ja ympäristöviranomaiset päättävät yhdessä, kaivetaanko ruhot ylös vai ei. Tässä tilanteessa se ei kuitenkaan ole kiireellisimpiä asioita", Antti Nurminen muistuttaa.