Pelkkä puolison rooli ei riitä tasavallan ykkösmiehelle valiokuntaneuvos Pentti Arajärvelle. Kahden vuoden ajan hän on tehnyt mittavaa selvitystä Kansaneläkelaitokselle. Hän on tutkinut, onko suomalaisessa toimeentuloturvassa puutteita kansalaisten perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja EU-lainsäädännön näkökulmasta.
"Tutkimustyö sopii minulle hyvin tässä elämäntilanteessa. Tutkijana voin päättää tehdä työtä yöllä, iltaisin ja viikonloppuisin. Ja aikataulun niin vaatiessa voin tarpeen tullen ottaa tutkimustyöstä parin päivän tauon."
Nyt kun työ on valmis, Arajärvellä ei ole aikomustakaan käyttää aikaansa pelkästään tasavallan ykköspuolisona olemiseen.
"En voisi kuvitella jääväni eläkkeelle vielä, enkä halua olla pelkästään puoliso", 54-vuotias Arajärvi sanoo. Toistaiseksi hän ei tiedä, mihin tarttua seuraavaksi, mutta hän toivoo, että jotain tehtävää ilmaantuu syksyn aikana.
Arajärven Kelalle tekemä tutkimus julkaistaan piakkoin. Siitä käy ilmi muun muassa, että ulkomaalaiset vanhukset, jotka eivät nosta eläkettä kotimaastaan, eivät myöskään saa kansaneläkettä Suomessa.
"Ja perustuslaki edellyttää kuitenkin, että kaikille taataan perusturva vanhuusiässä."
Arajärven mukaan suomalaisessa perusturvassa ei ole mitään tavattoman suuria puutteita.
"Mutta totta kai voi kysyä, ovatko Kelan maksamat tuet riittäviä. Vähimmäisäitiyspäiväraha on tällä hetkellä runsaat 250 euroa kuukaudessa. Se ei kyllä riitä pitkälle."
Arajärvi on lähes koko työuransa ajan ollut tekemisissä sosiaali- ja koulutuspoliittisten asioiden kanssa. 1970-luvun alkupuolelta lähtien hän on työskennellyt virkamiehenä opetusministeriössä ja eduskunnassa. Kun puoliso Tarja Halonen valittiin tasavallan presidentiksi, Arajärvi jäi virkavapaalle eduskunnan virastaan.
Presidentin puolisona Pentti Arajärvi myös pitää puheita ja voi niissä hyödyntää aiempaa työkokemustaan. Hän puhuu usein lasten ja nuorten tilanteesta.
Arajärvi viittaa Stakesin äskettäin julkaisemaan laajaan tutkimukseen, jonka mukaan kolmanneksella suomalaislapsista menee oikein hyvin. Samanaikaisesti neljäsosa lapsista voi huonosti tai hyvin huonosti.
"Tulevaisuudesta pitää välittää"
"Me suomalaiset olemme nyt paremmin toimeentulevia ja myös voimme paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Meillä ei ole varaa olla välittämättä yhdestä neljäsosasta heistä, jotka tulevaisuudessa ovat Suomen aikuisväestöä. Kansakuntana ja yhteiskuntana meidän pitää osata hyödyntää kaikkia voimavarojamme.
Kun on kyse ihmisistä, joilla on koko elämä edessään, on vähintäänkin inhimillistä katsoa, että joka ainoalla heistä menee niin hyvin kuin mahdollista. Pitkällä näkemällä on kaikkien etu, että kaikilla menee hyvin."
Arajärven silmissä korkeatasoinen peruskoulu on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Koulujen väliset tasoerot panevat kuitenkin huolettamaan.
"On hyvin huolestuttavaa, jos meille syntyy kouluja, joita niin opettajat kuin oppilaatkin kaihtavat. Yhtä vaarallista on, jos koulut vain pyrkivät pääsemään nopeasti oppilaistaan eroon ilman, että otetaan vastuuta siitä, mitä he ovat oppineet tai ovatko oppineet mitään."
Arajärvi sanoo, että merkkejä tämän tyyppisten koulujen syntymisestä on nähtävillä. Usein kysymys on kaupunkien suurista kouluista. Niitä ei saisi päästää kehittymästä epäsuosituiksi. Sellaisen kehityksen estämiseksi Arajärvi antaisi enemmän resursseja tukiopetukseen, koulujen kerhotoimintaan sekä koulukuraattorien ja -psykologien palkkaamiseen.
Kiintoisa elämänvaihe
Pentti Arajärvellä on nyt takanaan kahden ja puolen vuoden kokemus edustusaviomiehenä olemisesta. Miten hän itse näkee roolinsa presidentin puolisona?
"Toisten asia on arvioida, miten olen onnistunut. Tämä on uskomattoman mielenkiintoinen elämänvaihe. Minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa ja vaikuttaa siihen pitämällä puheita eri tilaisuuksissa ja myös haastattelujen välityksellä."
Kun kysymys on virallisista tilaisuuksista kuten valtiovierailuista, Arajärvi ei voi itse valita, osallistuuko hän vai ei. Niissä on pakko olla mukana. Muuten hän voi melko vapaasti päättää, mihin tilaisuuksiin lähteä mukaan.
Miten edustustilaisuuksissa näkyy se, että puoliso onkin mies?
"Ei se näy kovin paljon. Kukat ojennetaan presidentille, ei minulle. Ja kun muistolahjoja annetaan, minä saan yleensä solmion enkä huivia."
Presidenttipari osallistui YK:n lapsikokoukseen viime keväänä New Yorkissa. Valtionpäämiesten puolisoille järjestettiin keskustelu naisjohtajuudesta.
"Keskusteluun osallistui 42 naista ja minä. Koska tapaaminen oli tarkoitettu puolisoille eikä vain naisille, ajattelin, että myös minulla on oikeus olla mukana. Kaikki osanottajat käyttivät puheenvuoron naisjohtamisesta. Voi olla, että minulla oli hiukan enemmän kuulijoita kuin muilla, koska olin koko joukon ainoa mies."
Onko Teillä presidentin miehenä mahdollisuus vaikuttaa hänen päätöksiinsä?
"Ei, niin ei voi sanoa. Mutta joskus voin esimerkiksi ehdottaa joitakin näkökohtia, joita hän voisi nostaa esiin puheissaan. En ole mikään harmaa eminenssi, joka hääräilisi taustalla. Tähän tehtävään ei kuulu päätösvaltaa."