Pitkäaikainen kansanedustaja ja kokoomuksen konkaripoliitikko Ilkka Kanerva totesi taannoisessa lehtihaastattelussa, että suomalaisilla kansanedustajilla on liikaa lomaa. Kansanedustajat ovat lomilla vuodenvaihteen tienoilla puolitoista kuukautta ja kesällä 2,5 kuukautta. Yhteensä poissaoloa työpaikoilta kertyy nelisen kuukautta.
Loma on pitkä, kieltämättä. Se on kaikkineen rouhea kolmannes vuodesta ja jopa pitempi kuin paljon kadehdituilla opettajilla. Kanervan mukaan eduskunnan pitäisi lomiaan lyhentämällä antaa panoksensa taloudesta ja työttömyydestä käytävään keskusteluun. Hän haluaisi aloittaa lomauudistuksen jo syksyllä.
Kanervan puheissa on sikäli järkeä, että suomalainen uskoo esimerkin voimaan. Kun päivästä toiseen etenkin teollisuudesta huudetaan työn tuottavuuden kasvattamisen perään, neljän kuukauden vuosilomat kaikuvat siinä huudossa huonosti takaisin. Eduskunnan pitäisi maan korkeimpana valtiomahtina näyttää mallia ja pidentää istuntokautta. Hanke saisi suuren yleisön kannatuksen varmasti.
Kansanedustajan tehtävä on kuitenkin lähtöjään luottamustehtävä. Se ei ole sidottu samalla tavalla muodollisiin työ- ja loma-aikoihin kuin esimerkiksi tehtaassa työskentelevällä. Kansanedustaja ei pääse tehtävästään irti viikonloppuisin, juhlapyhinä tai kesälomillaan. Aika monen kohdalla lomat jäävät oikeasti paljon lyhyemmiksi kuin neljä kuukautta. Kun äänestäjä haluaa keskustella, vastaukseksi ei riitä se, että edustaja on lomalla.
Tästä syystä kansanedustajien "loman" lyhentämistä kannattaa pureskella kunnolla. Kun kansanedustaja tittelinsä mukaisesti edustaa häntä äänestänyttä ryhmää, täytyy demokratiassa olla tarpeeksi mahdollisuuksia kentän kuulemiseen ja ihmisten tapaamiseen. Maan näkyville paikoille nousseita moititaan helposti kansasta vieraantumisesta jo nyt. Aitoon dialogiin äänestäjien kanssa on jäätävä aikaa.
Sen vuoksi muodollisen loman pituudella ei oikeastaan ole merkitystä. Enemmän merkitystä on sillä mitä lomallaan tekee. Paljon keskustelua herättävien valiokuntien kaukomatkojen osuminen talven pimeimpiin kuukausiin ovat nekin jatkuva porun aihe, vaikka ei pitäisi. Oleellista on, mikä on matkan tarkoitus, miten se on suunniteltu ja mitä sillä tavoitellaan. Kunnolla valmisteltu matka on kovaa työtä, silloinkin kun se tehdään kylminä talvikuukausina ja eduskunnan ollessa tauolla.