Oulussa eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä sattuneiden tapahtumien vuoksi ei nosteta syytteitä, tiedottaa Syyttäjälaitos.
Syyttäjä katsoi olevan todennäköisiä syitä epäillä kahden vaalitoimitsijan syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta piti heidän syyllisyyttään rikokseen vähäisenä ja jätti siksi syytteet nostamatta.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun Oulun pääkirjaston virastomestari ilmoitti äänestysajan päättyessä ajoissa äänestämään saapuneille, että kirjasto sulkeutuu ja saapuneiden piti poistua rakennuksesta. Vaalilain mukaan ajoissa ennakkoäänestyspaikalle saapuneella äänioikeutetulla on oikeus äänestää ennakkoäänestysajan päättymisestä huolimatta.
Syy työsuhteisen virastomestarin toimintaan oli hänen tietämättömyytensä lain sisällöstä. Virastomestarin toiminnan tarkoitus ei ollut vaikuttaa vaalin tulokseen. Asiassa ei ole näyttöä virastomestarin syyllistymisestä vaalituloksen vääristämiseen, eikä häntä vastaan nosteta syytettä, tiedotteessa kerrotaan.
Tiedotteen mukaan ennakkoäänestystapahtumasta vastanneet kaksi vaalitoimitsijaa eivät puuttuneet virastomestarin toimintaan. Heidän tarkoituksensa ei kuitenkaan ollut vaikuttaa vaalin tulokseen. Asiassa ei ole näyttöä vaalitoimitsijoiden syyllistymisestä vaalituloksen vääristämiseen.
Sen sijaan syyttäjä katsoi olevan todennäköisiä syitä epäillä, että vaalitoimitsijat ovat rikkoneet vaalilain mukaisia velvollisuuksiaan. Harkinnassaan syyttäjä otti kuitenkin huomioon, että ennakkoäänestyksen kulkua hidastaneet tekniset ongelmat vaikeuttivat vaalitoimitsijoiden työskentelyä, ja että virastomestarin toiminta tilanteessa oli yllättävää. Syyttäjä katsoi, että rikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Syytteitä virkavelvollisuuden rikkomisesta vaalitoimitsijoita vastaan ei siis nosteta.
Esitutkinnassa kuultiin rikoksesta epäiltynä myös Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaa. Hänen osaltaan asiassa tehtiin päätös syyttämättä jättämisestä sillä perusteella, että asiassa ei ole näyttöä rikoksesta, tiedotteessa kerrotaan.