Eduskunnassa päästiin torstaina ratkaisuun uuden ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen perustamisesta. Nykyinen Ulkopoliittinen instituutti sulautetaan eduskunnan alaisuuteen tulevaan laitokseen, jonka on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta.
Puhemies Paavo Lipposen (sd.) johtama eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunta esittää tästä yksimielisesti lakialoitetta. Se sai myös eduskuntaryhmien tuen. Uusi ulkopoliittinen instituutti perustetaan nykyisen pohjalle ja sen nimeä kantaen.
Päätös sisältää sopimuksen siitä, että instituutti saa eduskunnalta 500 000 euron korvauksen. Se käytetään stipendirahaston pohjaksi. Kun tähän liitetään nykyistä instituuttia ylläpitävän säätiön oma panos, saadaan yhteensä miljoonan euron suuruinen potti jaetavaksi apurahoina ulkopoliittiseen tutkimukseen.
Laitoksen vuosibudjetti tulee olemaan noin kolme miljoonaa euroa eli kaksinkertainen nykyisen instituutin budjettiin verrattuna. Tutkimuslaitoksen perustaminen on määrä hyväksyä eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa kesäkuussa.
Lipponen torjui
politikoinnin
"Uuden instituutin toiminta tulee olemaan riippumatonta, vaikka se toimii eduskunnan alaisuudessa" Lipponen korosti. Hän torjui voimakkaasti sen, että laitoksella olisi tai saisi olla minkäänlaista poliittista ohjausta.
Lipposen mukaan tutkimuslaitos ei edusta mitään tiettyä tahoa. Tämä varmistetaan myös laitoksen hallituksen valinnalla. "Hallituksen ulkopuolelta ei laitokselle saa mitään ohjeita antaa tai yrittää pomottaa", Lipponen sanoi.
Puhemies Lipponen torjui julkisuudessa esittämät epäilyt paitsi laitoksen riippumattomuudesta myös tutkimustason tieteellisyydestä.
Lipposen mielestä tapahtuu juuri päinvastoin: tutkimustaso nousee entisestään ja riippumattomuus taataan parhaiten juuri eduskunnan alaisuudessa.
Hänen mielestään riippumattomuus olisi voinut olla kyseenalaista, jos laitos olisi tullut hallituksen alaisuuteen.
Laitoksen johtajan nimitys ei Lipposen mukaan saa olla poliittinen nimitys. Instituutin johtajaksi valittavalta edellytetään hänen mukaansa tohtorin tasoista pätevyyttä, tieteellistä näyttöä, johtamis- ja kielitaitoa, kykyä verkostoitua ja tiedeyhteisön luottamusta.
Lipponen kiisti uudelleen myös spekulaatiot siitä, että hänestä tulisi hallituksen puheenjohtaja..
Hallitukseen
yhdeksän jäsentä
Instituutille on määrä valita 9-jäseninen hallitus. Heistä kuusi tulee nimettäväksi eduskunnan ulkopuolisilta tahoilta.
Akateemista maailmaa pehmitettiin hankkeelle suopeaksi sillä, että ne saavat hallitukseen edustajansa. Sinne nimetään valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, Suomen Akatemian, Paasikivi-Seuran, yliopistojen rehtorien neuvoston edustaja. Kolme jäsentä nimeää eduskunta.
Lipposen mukaan niin ei tule käymään, että kolme suurinta puoluetta kahmisi eduskunnan paikat. Eduskunnan nimeäminen jäsenten ei tarvitse olla edes kansanedustajia.
Hallituksen edustajat valitaan viideksi vuodeksi. Hallituksen valitsema johtaja suunnittelee ja johtaa tutkimustoimintaa sekä nimittää tutkijat.
Laitokseen tulee myös eri yhteiskunnallisia tahoja edustava neuvottelukunta. Sen on määrä tarkastella toiminnan yhteiskunnallista merkitystä.
Loppuvaiheessa sovittiin myös kansainvälisen mallin mukaisen tieteellisten neuvonantajien neuvoston perustamisesta. Ehkä kerran vuodessa kokoontuvaan elimeen tulee jäseniä myös ulkomaisista instituutioista, järjestöistä ja vastaavista tutkimuslaitoksista.