Eduskunta pohti keskiviikkoiltana laajasti suomalaisen koulutuksen ongelmia ja vahvuuksia. Keskustelu oli koululakiuudistuksen vaikutuksia arvioivan hallituksen selonteon lähetekeskustelu.
Huolta riitti niin erityisopetuksesta, työrauhasta, homekouluista, iltapäivähoidon puutteesta, koulukirjastoista, kyläkoulujen lopettamisesta, opetusryhmien koosta kuin alueellisesta eriarvoisuudestakin.
Toisaalta kansanedustaja toisensa perään ihasteli viime vuonna julkistetun OECD-maiden vertailun tuloksia, joiden mukaan suomalaisnuoret ovat varsinkin lukijoina maailman huipulla.
Keskustelu ei suinkaan jäänyt pelkän kolmen vuoden takaiseen koululakiuudistuksen arviointiin. Kommentteja kuultiin muun muassa ammattikorkeakouluista sekä yliopisto-opintojen myöhäisestä aloitus- ja lopetusiästä.
Lainsäädännön uudistus itse koski peruskoulun lisäksi lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja vapaata sivistystyötä.
Opetusministeri Maija Raskilta (sd.) tingattiin jopa kouludiskojen kasvatuksellista merkitystä.
"Mielenkiintoinen kysymys on se, mikä merkitys on sillä, kun meillä on monia koulussa olleita kerhotoimintoja jouduttu vähentämään ja kuitenkin kouluissamme ja oppilaitoksissamme toteutetaan erilaisia tilaisuuskia, diskotoimintaa ja muuta", kysyi kansanedustaja Leea Hiltunen (krist.)
"Miten tätä ohjataan esimerkiksi opetusministeriön taholta?"
Tähän kysymykseen ministeri ei enää liki kuusituntisen keskustelun päätteeksi heltynyt vastaamaan.