Eduskunta päätti tiistaina lainsäädäntötyönsä. Nelivuotiskaudellaan eduskunta teki kaksi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavaa päätöstä. Se hyväksyi lopullisesti uuden perustuslain äänin 175-2 ja näytti vihreää valoa viidennelle ydinvoimalalle.
Kansanedustajat nostivat kesken kauden omia palkkioitaan ja eläkkeitään, hyväksyivät parisuhdelain ja siunasivat viime töikseen yksityisten alojen työeläkeuudistuksen.
Eduskunnan työ alkoi keväällä 1999 jo edellisen eduskunnan hyväksymän perustuslakiuudistuksen lopullisella sinetöimisellä. Uudistus kavensi presidentin valtaa ja korosti eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä.
Viimeinen käytännön testi lain käyttöönotossa on vuorossa vaalien jälkeen, kun eduskunta pääsee ensimmäistä kertaa valitsemaan pääministerin.
Perustuslain myötä muuttui myös eduskunnan työjärjestys. Puhemies sai lisää valtaa istuntojen johtamisessa, keskustelua pyrittiin tiivistämään ja lakiesitysten käsittelyssä siirryttiin kolmesta kahteen käsittelyyn.
Keväällä 2002 eduskunta teki historiallisen päätöksen hyväksymällä äänin 107-92 periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.
Tunteita nostattanut ydinvoimakysymys jakoi sekä hallituksen että eduskunnan. Se johti lisäksi vihreiden siirtymiseen opposition riveihin.
Palkkioihin reilu korotus
Kansanedustajille kiusallinen päätös oli omien palkkioiden reilu nostaminen monia kansalaisia kiukuttaneella tavalla kesken vaalikauden.
Korotuspäätöstä ei haluttu tehdä suoraan eduskunnan täysistunnossa. Sen vuoksi eduskuntaryhmien puheenjohtajien aloitteesta säädettiin laki, jolla annettiin palkkiotason määrittäminen ulkopuolisen palkkiotoimikunnan tehtäväksi.
Kansliatoimikunta saattoi hyväksyä tai hylätä toimikunnan esityksen.
Aiemmin samansuuruista palkkaa rivikansanedustajien kanssa nauttineet puhemiehet saivat erityisen hyvät korotukset. Myös eduskuntaryhmien ja valiokuntajaosten puheenjohtajat ottivat hajurakoa. Kaikki kansanedustajat saavat osittain verovapaita kulukorvauksia myös jatkossa.
Vaalikauden aikana eduskunnassa oli ydinvoiman ohella esillä muitakin ns. omantunnon kysymyksiä, joissa kansanedustajia ei sitonut ryhmäkuri.
Eniten kiistaa oli parisuhdelaista, joka antoi samaa sukupuolta oleville oikeuden rekisteröidä suhteensa virallisesti.
Värikkään riitelyn kohteena olivat myös mm. kauppojen aukioloaikojen laajentaminen ja sauhuttelua ravintoloissa rajoittava tupakkalaki.
Hallitusrintamaa repivät monet vahvaksi panostusryhmäksi koettujen eläkeläisten asiat, kuten kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen korvaaminen ja eläkkeiden korotuksissa käytettävä indeksi.
Suomen Pankissa nimityskiista
Eduskunta hyväksyi myös poliisien toimivaltuuksien laajentamisen vakavien rikosten tutkimisessa, kotitaloustyön teettämisestä annettavan vähennyksen laajentamisen koskemaan koko maata ja aikuisten hammashuollon korvaamisen osittain sairausvakuutuksesta.
Vaalikauden aikana pidettiin 675 täysistuntoa.
Eduskunnan kokoonpano muuttui neljässä vuodessa jonkin verran. Tasavallan presidentiksi valitun Tarja Halosen tilalle tuli Ilkka Taipale (sd.). Edesmenneen Rainer Erlundin paikalle nousi Christina Gestrin (r.), Jorma Vokkolaisen paikalle Iivo Polvi (vas.) ja Ossi Korteniemen tilalle Timo E. Korva (kesk.).
Kun Jorma Huuhtanen valittiin kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi, häntä seurasi jo aiemmin eduskunnassa istunut Markku Rossi (kesk.). Yleisradion toimialajohtajaksi lähteneen Olli-Pekka Heinosen kansanedustajuuden peri Anne Holmlund (kok.).